En gång om året och den nionde segern

No hitsi, miten aika rientääkäääääään. Kohta on jo kesäkuu ja nyt on jo ihan kesä. Ja helle. Ja miulla kesäloma. Tässä kohti hattu kouraan ja nöyrästi päivittämään blogiin kuulumiset liian pitkän tauon jälkeen, Elitloppetin jälkifiiliksillä. Mennään kuitenkin otsikon jälkeen ihan suomen kielellä loput. :) Seuraavassa kuulumiset aikajärjestyksessä, ajatukset harhaillen neljän päivän ravireissun jälkeen, ja bloggailun taukoa runsailla kuvilla hyvitellen.


#boostyourlife, Bläksä ykkösenä, Pappa perässä
(c) Valmentaja

Kuulumiset huhtikuusta toukokuuhun

Niihä siinä kävi, että Bläksän alkukevään vaisuuteen ja suoritusten ailahtelevuuteen löytyi sitten varsin pätevä syy: Jonkin ajan päästä maaliskuun lopun startin jälkeen alkoi räkää tulla hevosesta niin, että sitä kuulemma riitti. Parikin eläinlääkärireissua ja lääkekuuria ja löydöksenä streptokokki vielä kaupan päälle. Taudin sitkeydestä tehtiin johtopäätös, että hevonen on ollut varmastikin piilevästi kipeä ja pidemmän aikaa, ja se on näkynyt niissä starteissa viimeisellä parilla sadalla metrillä. Helpottavaahan se oli tietää, että hevonen oli oikeasti kipeä, vaikka maailman kurjinta nykyisin nämä piilevät taudit. Tulosten puolesta hevosesta on kuitenkin löytynyt se yksi timakka spurtti, mitkä toivat ne pari ykköstäkin alkuvuodesta.

Bläksän huumoria ei taudit heilauttaneet - nehän on virukset nii pieniäki, ettei Bläksä voi niitä huomata. Ruuna paineli kotona häntä tötsällä entiseen malliin. Lääkekuurin tuoman treenitauon jälkeen oli valmentajaa hieman hirvittänyt laittaa Bläksä valjaisiin. Ypäjän hevoslenkeillä vastaan tulevat ratsut riittivät sytyttämään Bläksän treenilenkilläkin! Bläksä on sen verran perheenjäsen tuolla Ypäjällä, että hänen etuoikeuksiinsa kuuluu mm. kaikenlainen liikunta yhdessä muiden perheenjäsenten kanssa. Monesti treeniajon jälkeen palataan Ypäjän radalta kotiin reilu kilometrin matka narun päässä kävellen loikkien, pomppien ja maailmaa ihmetellen.

Aika porista Porista

Huhtikuussa valmentaja viestitteli, että nyt joutaa tää kotona höpelönä porhaltava ruuna starttiin. Lähtöjä oli vähän huonosti ja toisaalta tuollaisen taudin jälkeen haluttiin startata mieluummin saunaraveissa, mihin ei ehkä kaikki kovimmat eksyisi mukaan. Tähtäin oli kuitenkin kesäkuun alussa ja starttia toivottiin alle. Porissa siis starttasimme 12.5. maililla lähtöradalta 1. Toivoimme ehjää juoksua ja ihan sama vaikka pussissa sisäradalla loppuun asti, kunhan tulisi loppuun asti ja olisi terve. 

Lämmityksen jälkeen kuskin penkillä jälleen istunut Irri totesi, että tää menee 12,6 helposti. Onneksi ei tarvinnut mennä, sillä mailista huolimatta matkavauhti oli ajoittain kuitenkin maltillista. Kuski ajoi jäätävän hyvän tauoltapaluustartin ruunalle sisäradalla, ja jos tilaa tulee, Bläksä tulee kyllä. Tilaa tuli. Ja Bläksä tuli. Heittämällä ohi helposti, kaikkeaan antamatta. Silmiinpistävää oli myös, että vaikka ruuna joutui kääntämään aina neljännelle radalle asti, se ei menettänyt vauhtiaan vaan tuli lentämällä ohi muista. Ennen vanhaan se olisi varmaan kaatunut noin jyrkkään kurviin. Nyt ei kaatunut, eikä lyönyt mihinkään jalkoihinsakaan. Liekö kypsynyt, kasvanut, vahvistunut - joskaan ei viisastunut. Silti uran 9. ykkössija tuli uudella ennätyksellä 14.1a.

Voittajakuva, kiitos Porin Ravit

Irrin ilme - worth of a million :D

Elitloppet - en gång om året

Solvallan Elitloppet-viikonloppu on jotain, minkä jokaisen soisi kokevan vähintään kerran elämässä, mieluiten kerran vuodessa! Mie lähdin tälle reissulle toistamiseen ja tällä kertaa Raviristeily-porukassa Jaajon ja Jannen laivalla. Huikean hieno reissu: Risteilyisännät osaavat järjestää matkaajille ikimuistoisen ohjelman ja toki ruotsalaiset taitavat ravitapahtuman järjestämisen. Kruunuilla totovoitot tuntuvat suuremmilta ja juhlat jatkuvat aamuun. Monituhatpäisen raviurheiluyleisön joukossa on upeaa olla suomalainen Polaraa tai Nadal Brolinea kannustaessa tai Santun voittaessa. Tuttuja oli enemmän kuin Linnunlahden raveissa ja uusia tuttuja monen monta. Aika upeaa, kun saa iloita jatkossa taas monen uuden hevosen esityksistä raviradoilla, kun "se on sen ja sen hevonen"

Raviurheilun yhteisöllisyys ja yhteishenki oli hienoa kokea, ja se on paljon sanottu kaltaiseltani "ihmisvihaajalta", joka mielellään välttelee esimerkiksi festareita. Ravitapahtumat vaan on ihan toista - ja sen tietää vaan toinen samankaltainen kaheli. Majoitus St. Micheliin varattiin paluumatkalla junassa.

Polara ja Anatude

Kuva sieltä kuuluisasta kossukurvista radalle päin
- 363 päivää uuteen reissuun

Onnellinen Ypäjän ruuna

Viime viikonloppuna Bläksä lunasti oman henkilökohtaisen T65-voittopalkkionsa: Bläksä pääsi laitumelle parhaan kaverinsa Papan kanssa. Ikinuori ja vauhdikas Pappa, oikealta nimeltään Dream And Hope, ja Bläksä, oikealta nimeltään Black Ice Boost, ovat ystävystyneet vuosien kuluessa siihen malliin, että reissaavat monesti yhdessä, asuvat karsinanaapureina ja toisen palatessa omalta ravireissultaan, jälleennäkemisen riemu on aina yhtä ihanaa.

Talven menestyksestä Bläksälle luvattiin siis laidunaikaa bestiksensä kanssa ja nyt tämä ilonpäivä koitti! Ja sitä se tosiaan oli! Sillä aikaa, kun omistaja kirmaili raviristeilyllä, Bläksä riekkui kesälaitumella kaikkien kavereitten kera. Kiitos Sannalle kaikista laidunkuvista! <3

Lisää kuvia ja kuulumisia myös Ravitalli Sanna Kiisken Facebook-sivuilta! Tuossa samalla siis linkki myös kaltaisilleni naamakirjakammoisille. :)

Oman elämänsä Elitloppet-voittaja Bläksä
(c) Valmentaja

Kesäpojat Pappa, Bläksä pussailee Pomoa, takana Hemppa
(c) Valmentaja

Vanhat pojatki innostuu
(c) Valmentaja

Kohti uusia seikkailuja

Laidunelosta nauttien samalla Bläksä sitten mentaalivalmentautuu Papan ohjeilla kohti ensi lauantain Porin starttiaan. Tässä oli alkukesän tähtäin: 2.6.2018 T76 ja haastajadivisioonakarsinta mailin matkalla. Meijän karma on ollut T76-päivinä kehnoa aiemmin, mutta tätä lähdetään nyt haastamaan eturivistä paikalta 4. Ja ihan kohtuullisesti jännittää jo nyt, sillä luvassa on varmaan isoa kovaa isoja kovia vastaan.

Valmentaja kuittasi - ja kuittaili - tänään, että heistä on Bläksän kanssa tullut jo melkein bestikset. Bläksähän on aina ollut Joonaksen passi, mutta nyt keväällä työkiireet ovat pitäneet miehen välillä tien päällä, joten ohjiin on aikaisempaa useammin tarttunut valmentaja itse. Ja on se kuulemma ihan mukavaa, kunhan vain pääsee oikeaan mielentilaan ensin. Bläksän rattailla kun voi jäädä itikoita hampaiden väliin jo ihan sen takia, että naurattaa ruunan temput ja loikat, ja sen takia, että sillä on vaa nii hyvät ohjat niitten temppujen ja loikkien välissä.

Pitäkää meille peukkuja Poriin! Nyt tää jatkaa kesälomaa ja lähtee oman tauoltapaluustarttinsa jälkeen palautumaan ruohonleikkuun pariin.

Ihanata kesää ystävät!


Kommentit

  1. Heippa! Sen verran kauan on viimeisestä postauksesta vierähtänyt, että nyt on ihan pakko kysyä, että mitä Bläksälle kuuluu? 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kysymästä ja pahoitteluni, että kuulumisten kirjoittelu on sitten kesän alun jäänyt. Olen onnistunut pitämään itseni kiireisenä kaiken muun kanssa, ja kun kesällä Bläksäkin piti hieman taukoa, tämä osuus jäi luvattoman vähälle. Onneksi ei kimpanveto ihan retuperällä ole ollut, sillä omistajia olen viestinyt aina tilanteen niin vaatiessa, vaan kyllähän sitä tännekin pitäisi tekstiä saada aikaiseksi - ja monesti olen meinannutkin, nyt vaan tarvitsisi ryhtyä sanoista tekoihin. Lupaan palata pian asiaan! Sitä odotellessa kerrottakoon, että pian 8-vuotias varsamme Bläksä voi erittäin mukavasti ja paksusti ja talvikausi keskitytään kilpailemiseen. :)

      Poista

Lähetä kommentti

Terveisesi, kysymyksesi tai kommenttisi Bläksälle ja taustajoukoille

Luetuimmat

Ois voinu käydä huonomminkin...

Tikusta asiaa - hematologiaa

Synkilläkin pilvillä on hopeareunat, vai onko?