Joulukalenterin ensimmäinen luukku
Se olis sitten ystävät kuulkaa joulukuu ja onneksemme myös talven pakkaset ovat muistaneet ilmaantua näihin maisemiin! Pakkasten tuleminen meinaa peltopohjien jäätymistä hevosta kestäväksi, mutta sen lisäksi myös sitä, että varsojen oli aika muuttaa takaisin kotitalliin. Siispä torstaina me Vastuuvalmentajan ja Oppisopimusvalmentajan kanssa tuumimme talvisen tuulen jäätäessä keliä entisestään, että näppärimmin saadaan pollet pihaan pellon poikki. Mihis me nyt traileria, kun meillä on pari toimivaa varsaa ja riimut?
Matkaa ei tullut kuin muutama sata metriä ja matkaseuranamme oli myös pari lumipukuun pukeutunutta jänistä. Laitumen takaa metsätien päästä sähkölanka laskettiin alas ja talutimme varsat langan yli. Käsittelyyn tottuneet innokkaat karvakorvat kävelivät kuuliaisesti perässä, mutta olipa lysti huomata, kun vielä laitumen puolella kuljettiin rennosti riimun jatkona, niin turvan siirtyessä laitumen rajojen ulkopuolelle, alkoivat korvat pyöriä ja oriit pärskyä - seikkailu! Ilman sen suurempaa seikkailua kuitenkin kotipihaan päästiin, ensin pellon poikki ja hetken asfalttitietä astellen (ja kavioiden kopsetta kuunnellen). Vanhempi herrasmiesori oli omassa karsinassaan ja kyllä hirnunnallaan osoitti, kuka on kingi. Black ja Liitävä eivät sen kummemmin tainneet metelöinnistä hämmästyä. Hetken tarhauksen jälkeen pojat siirrettiin sisälle ja yhden tai kahden sijaan, tallia asuttaa kolme komiata oriitta!
Joulukalenterin ensimmäisen luukun sai avata tänään ja tänään oli myös miun ja Ponitytön tallivuoro. Hevoset ovat tässä parina päivänä tarhailleet vuorotellen. Ensin punarautias ja sitten nämä kaksi toisiinsa kiinni kasvanutta, pian 2-vuotiasta kakaraa. Kyllä mahtaa ihmettä riittää, kun pojat pääsevät valjaisiin ja välillä yhdessä, välillä yksinään kylänraitille! Siispä tänäänkin punarautiaan suoritettua oman ulkoiluohjelmansa (seistä törrötti tarhassa - on varmaan huomannut, että työelämässä saa juosta jo ihan tarpeeksi), siirrettiin vanhempi herra sisälle ja varsat tarhaan suorittamaan oman ulkoilunsa. Karsinoiden puhdistuksen jälkeen laittelimme vielä ilta- ja aamukaurat valmiiksi ja veimme hevosille vesiastian tarhaan.
Marraskuun 30. päivänä tuli muuten Blackillä täyteen ensimmäinen vuosi kimppaomistuksessa. Eilen oli siis merkkipäivä. Näin joulukuun ensimmäisenä voi puolestaan sitten ihan luvan kanssa alkaa jännittämään joulupukkia. Tällaisia kuulumisia tällä kertaa! Muistakaahan käydä äänestämässä Vuoden Ravivalmentajaa, Vuoden Ohjastajaa ja Vuoden Ravihevosta Hippoksen sivuilla!
Matkaa ei tullut kuin muutama sata metriä ja matkaseuranamme oli myös pari lumipukuun pukeutunutta jänistä. Laitumen takaa metsätien päästä sähkölanka laskettiin alas ja talutimme varsat langan yli. Käsittelyyn tottuneet innokkaat karvakorvat kävelivät kuuliaisesti perässä, mutta olipa lysti huomata, kun vielä laitumen puolella kuljettiin rennosti riimun jatkona, niin turvan siirtyessä laitumen rajojen ulkopuolelle, alkoivat korvat pyöriä ja oriit pärskyä - seikkailu! Ilman sen suurempaa seikkailua kuitenkin kotipihaan päästiin, ensin pellon poikki ja hetken asfalttitietä astellen (ja kavioiden kopsetta kuunnellen). Vanhempi herrasmiesori oli omassa karsinassaan ja kyllä hirnunnallaan osoitti, kuka on kingi. Black ja Liitävä eivät sen kummemmin tainneet metelöinnistä hämmästyä. Hetken tarhauksen jälkeen pojat siirrettiin sisälle ja yhden tai kahden sijaan, tallia asuttaa kolme komiata oriitta!
Joulukalenterin ensimmäisen luukun sai avata tänään ja tänään oli myös miun ja Ponitytön tallivuoro. Hevoset ovat tässä parina päivänä tarhailleet vuorotellen. Ensin punarautias ja sitten nämä kaksi toisiinsa kiinni kasvanutta, pian 2-vuotiasta kakaraa. Kyllä mahtaa ihmettä riittää, kun pojat pääsevät valjaisiin ja välillä yhdessä, välillä yksinään kylänraitille! Siispä tänäänkin punarautiaan suoritettua oman ulkoiluohjelmansa (seistä törrötti tarhassa - on varmaan huomannut, että työelämässä saa juosta jo ihan tarpeeksi), siirrettiin vanhempi herra sisälle ja varsat tarhaan suorittamaan oman ulkoilunsa. Karsinoiden puhdistuksen jälkeen laittelimme vielä ilta- ja aamukaurat valmiiksi ja veimme hevosille vesiastian tarhaan.
 |
| Black sai jälleen
Vastuuvalmentajalta noottia Liitävän harjan nyhtämisestä. Eihän tämä heppa nyt sentään kalju ole, harja on vain hieman lyhkäisempi parista kohdasta, mutta kyllä kaverilla tukkaa riittää! |
 |
| Tässä haastetaan kaveria taas leikkiin! |
Marraskuun 30. päivänä tuli muuten Blackillä täyteen ensimmäinen vuosi kimppaomistuksessa. Eilen oli siis merkkipäivä. Näin joulukuun ensimmäisenä voi puolestaan sitten ihan luvan kanssa alkaa jännittämään joulupukkia. Tällaisia kuulumisia tällä kertaa! Muistakaahan käydä äänestämässä Vuoden Ravivalmentajaa, Vuoden Ohjastajaa ja Vuoden Ravihevosta Hippoksen sivuilla!
Kommentit
Lähetä kommentti
Terveisesi, kysymyksesi tai kommenttisi Bläksälle ja taustajoukoille