Tapaninpäivän ajelut
Se olis niinku joulu juhlittu ja tässä parhaillaan tapaninpäivä. Tapaninpäivään kuuluvat tietysti myös erilaiset perinteet, joista hassuin lienee se, että aamuvarhaisella käydään laittamassa naapurin sauna lämpiämään, mutta naista ei saa kohdata ensimmäiseksi. :) No, naapurin sauna jäi tänään lämmittämättä ja samoin tapanintanssit jäi välistä, koimme kuitenkin ehdottomasti mieluisimman tapaninpäivän perinteen: tapaninajelun - ja tottakai hevosella! Mietiskelin tässä, että liekö lapsuuteni tapaninpäivät tähän asti ovat menneet kokonaan ilman hevosajelua eli johan se oli korkea aika! Otimme sitten vahinkoa takaisin sen verran, että varmuudeksi ajettiin kolmea hevosta.
Black taisi myös päästä ensimmäiselle tapaninajelulleen ja sen ori aloittikin komealla tanssilla, kun naapurin ruuna samaan aikaan meni talon ohi aisakello kilkattaen. Joululevon jälkeen riitti intoa Blackillakin ja varsinkin, kun meillä oli seuraa: hetkeä aikaisemmin punarautias oli myös valjastettu ja peltoradalla Oppisopimusvalmentaja jo päästeli reellä menemään. Black käyttäytyi hienosti treenikaverin kanssa, vaikka ajelimme rinnakkain ja peräkkäin ja pienellä vauhdillakin. Muutama loikka mahtui myös mukaan, mutta se kuuluu asiaan. Oppisopimusvalmentaja sanoi hienon lauseen, minkä ehdottomasti tallennan tänä vuonna ammennettujen oppien joukkoon: "On parempi, että kotioloissa nähdään kaikki kujeet ja niistä voidaan oppia pois." Raviradoilla niitä olisikin sitten hankalampi karsia ja koettaa luovia muiden hevosten joukossa.
Tänään myös ihan virallisesti taisi alkaa valmennus, sillä Vastuuvalmentaja hyppäsi Blackin rattaille. Ja näin olikin hyvä: Black saa monipuolista valmennusta ja vaihtelua erilaisten kuskien kanssa ja minä sain Blackista kuvia radalla! Eikä varmastikaan vähimpänä, että itse saa myös ammentaa oikeilta hevosmiehiltä näitä oppeja, mitä ei mistään kirjasta lukemalla edes voi saada.
Oikeaa valmennusta on myös umpihankitreeni, mitä tänään testasimme. Taitavat maailmalla lähettää hevosia Lappiin ihan varta vasten hangessa kahlaamaan - meillä saman asian ajaa peltolenkin keskelle jäävä luminen pelto. Black ei alkuun pitänyt hankeen menemistä järkevänä puuhana ja siinä hieman mieltään osoittikin, mutta kun toinen hevonen näytti mallia, joutui Black (hieman nolona) myöntämään, ettei umpihanget normaalioloissa niele pieniä mustia amerikanravureita ja on mahdollista ja jopa ihan mukavaa vaihtelua kävellä myös muualla kuin tiellä. Kylmäpäinen Liitävä omalla treenivuorollaan käveli hankeen sen kummemmin touhua kyseenalaistamatta.
Pakkasta riitti tänään noin 20 miinusasteen verran, vaan onneksi lauhempaa on luvassa. Jäätyy meinaan persus ja varpaat vähän vähemmän, jos sääherra muutaman asteen voisi tinkiä pakkasesta. Joten pari sellaista säätä jos saisi, kiitos nam! Pakkasta tai ei - vuodenvaihteen jälkeen valmennus tiivistyy ja varsat ovat valjaissa useamman kerran viikossa. Näin meillä kuitenkin tänään vietettiin tapsanpäivää - kiitos siis mitä parhaimmasta tapaninpäivästä!
 |
| Elää saa niin riemullisen hetken se, ken tekee reippaan rekiretken... |
Black taisi myös päästä ensimmäiselle tapaninajelulleen ja sen ori aloittikin komealla tanssilla, kun naapurin ruuna samaan aikaan meni talon ohi aisakello kilkattaen. Joululevon jälkeen riitti intoa Blackillakin ja varsinkin, kun meillä oli seuraa: hetkeä aikaisemmin punarautias oli myös valjastettu ja peltoradalla Oppisopimusvalmentaja jo päästeli reellä menemään. Black käyttäytyi hienosti treenikaverin kanssa, vaikka ajelimme rinnakkain ja peräkkäin ja pienellä vauhdillakin. Muutama loikka mahtui myös mukaan, mutta se kuuluu asiaan. Oppisopimusvalmentaja sanoi hienon lauseen, minkä ehdottomasti tallennan tänä vuonna ammennettujen oppien joukkoon: "On parempi, että kotioloissa nähdään kaikki kujeet ja niistä voidaan oppia pois." Raviradoilla niitä olisikin sitten hankalampi karsia ja koettaa luovia muiden hevosten joukossa.
Tänään myös ihan virallisesti taisi alkaa valmennus, sillä Vastuuvalmentaja hyppäsi Blackin rattaille. Ja näin olikin hyvä: Black saa monipuolista valmennusta ja vaihtelua erilaisten kuskien kanssa ja minä sain Blackista kuvia radalla! Eikä varmastikaan vähimpänä, että itse saa myös ammentaa oikeilta hevosmiehiltä näitä oppeja, mitä ei mistään kirjasta lukemalla edes voi saada.
 |
| Hyväntuuliset tapaninpäivänajelijat |
Oikeaa valmennusta on myös umpihankitreeni, mitä tänään testasimme. Taitavat maailmalla lähettää hevosia Lappiin ihan varta vasten hangessa kahlaamaan - meillä saman asian ajaa peltolenkin keskelle jäävä luminen pelto. Black ei alkuun pitänyt hankeen menemistä järkevänä puuhana ja siinä hieman mieltään osoittikin, mutta kun toinen hevonen näytti mallia, joutui Black (hieman nolona) myöntämään, ettei umpihanget normaalioloissa niele pieniä mustia amerikanravureita ja on mahdollista ja jopa ihan mukavaa vaihtelua kävellä myös muualla kuin tiellä. Kylmäpäinen Liitävä omalla treenivuorollaan käveli hankeen sen kummemmin touhua kyseenalaistamatta.
 |
| Black umpihankivalmentautuu... |
 |
| ...ja Liitävä hetkeä myöhemmin samalla pellolla |
Pakkasta riitti tänään noin 20 miinusasteen verran, vaan onneksi lauhempaa on luvassa. Jäätyy meinaan persus ja varpaat vähän vähemmän, jos sääherra muutaman asteen voisi tinkiä pakkasesta. Joten pari sellaista säätä jos saisi, kiitos nam! Pakkasta tai ei - vuodenvaihteen jälkeen valmennus tiivistyy ja varsat ovat valjaissa useamman kerran viikossa. Näin meillä kuitenkin tänään vietettiin tapsanpäivää - kiitos siis mitä parhaimmasta tapaninpäivästä!
Kommentit
Lähetä kommentti
Terveisesi, kysymyksesi tai kommenttisi Bläksälle ja taustajoukoille