Varsahuutokauppareissu
Kuvaspesiaalia tästä ei kyllä tullut. Innoissani ennätin blogin ääreen, että NYT mie kirjoitan kuvien kera auki viime loppuviikon ja viikonlopun. No, kuinkas kävikään. Miulla on puhelimessa kuvia punaisesta hevosesta, suomenhevosista, seinistä ja kissasta. Ei Bläksästä. Toimitus pahoittelee virhettä. Huutokauppareissu, jonne miun ei tänäkään vuonna pitänyt lähteä, toteutui kuitenkin. Vahingossa olikin töistä vapaata jo torstaista alkaen eli eikun torjantaina aamusta jo kiskojen päälle ja isolle kirkolle, siitä vajaan tunnin siirtymä punaiseen onnelliseen bussiin ja - tadaa - seitsemän tunnin jälkeen olet Forssassa. Eipä tarinamme ja matkani siihen tosin päättynyt: siitä pari tuntia ja olen Turussa. Taas. Hevosenomistajuus tosiaan avartaa ystäväpiirin lisäksi myös maailmaa. Olin tuskin koko pikkuisen ikäni aikana käynyt Turussa paria kertaa enempää ja nekin yleensä matkalla Ruotsiin. Nyt olen viime vuosina löytänyt sieltä itseni kerta toisensa jälkeen, useimmiten vähemmän suunnitell...