Black Ice Boost

Joensuussa ravataan huomenna vappuravit, mutta me otimme varaslähdön ja valloitimme raviradan jo tänään, vappuaattona. Koska olimme valinneet tosi loistavan päivän ja tosi loistavan kelin (l. vettä kaatamalla), oli ravirata tänään yksin meidän! Alkoi se kelikin hieman korjaantumaan... Vaan eipä tarvinnut Blackin yksinään ravailla, sillä treeniseuraksemme saapui ystävämme 3-vuotiaan tammansa kanssa ja siitäkös Black tykkäsi! Blackin ilme juuri valjastuksen jälkeen, ennen tamman saapumista: " Been there, done that, seen it all " Kevätsateen lempeydessä huolto- ja paijailujoukkoihin ilmoittautunut omistajanretale sai lämmittää Blackin. Ensin verryttelyalueella kävellen ja mainosten taustoja tutkien, sitten radalla ensimmäinen kierros rauhallisemmin ja mainokset lukien ja toinen kierros ravilla. Ja voi pojat - kyllä oli kivaa! Ihan eri jännää, kun on lääniä ympärillä, eikä tarvitse katsoa ja väistää jokaista kuoppaa. Puhtaana tuossa touhussa kaiken kuran keskellä ei

Blogikirjoituksen otsikko sisältää kymmenen pisteen vihjeen. Mitähän tuli viikonloppuna puuhattua? Ikuisena pessimistinä ennustin sadetta niskaamme kummallekin päivälle, mutta pilvet olivat puolellamme ja sateet jäivät iltapäivälle, kun hurautimme lenkit hevosilla aamupäivällä. Aurinkokin jopa helli lämmöllään ja kuivatti ihanasti kurat hevosen kylkiin. Västäräkki, haukka ja leskenlehti lisätään kevään bongaussaldoon. Ja tosiaan, tuo iltapäivän sade säästi minut pihan haravoinnilta (yäk) melkein koko viikonlopun... Koska väistämätön tosiasia tulee olemaan myös se, että Black lähtee ennemmin tai myöhemmin valmennukseen muualle, olen kovasti koettanut raahata koko sukuani paikalle katsomaan uljasta ravurioriittamme tai "sitämihinkaikkiaikajarahamenee". Äidin hyväksyntä on ainakin hankittu, pikkuveljiä en uhkailusta huolimatta ole saanut paikalle. Iloksemme kuitenkin yksi Blackin omistajista teki taannoin luvatun mukaisesti yllätysvisiitin ja piipahti hevostamme katsomassa. Pit

Meillä on hienoja kavionjälkiä, mitä seurata. Blackin vuonna 2010 syntynyt isoveli Zombi Kemp (i: Amer I Can, e: Prayer Bar, ei: Donerail) on nakutellut tasaisesti hienoja tuloksia jo 2-vuotiskaudella, mutta nyt 3-vuotiaana oriin meno kiihtyy entisestään. Uransa kuudesta startista Zombi Kemp ei ole kertaakaan jäänyt ilman rahoja, eikä siis niin käynyt tänäänkään. Sekä Suomen että Ruotsin puolella kilpaillut ori on vienyt tasaisesti kilpakumppaniensa päänahkoja ja tänään Uumajassa Toto65-kierroksella Zombi voitti loistoajalla 15,7ake. Hevosurheilu uutisoi odotuksista ennen starttia: Zombi Kemp pystyy alle 16-tulokseen . Ja loistavasta saavutuksesta puolestaan kerrottiin: Zombi Kemp lunasti lupaukset . Black Ice Boost joukkoineen onnittelee! :) Ja nyt, kun kehumiseen päästiin, niin eipä yhtään hassummin ole mennyt Blackin ja Zombin isoveljellä Yale Kempillä (i: Northern Ensign, e: Prayer Bar, ei: Donerail). 4-vuotias ori aloitti kilpailemisen 3-vuotiskaudellaan ja niin ikään tämä

Omistajanretaleella oli olo kuin jouluna konsanaan, kun tuli aiheelliseksi päivittää Blackin varustevarastoa. Urheilijahevoselle oli aika hankkia kunnollinen nahkariimu ja kesäksi uusi talli-/kuljetus-/kuivatusloimi. Toisaalta, onhan tuossa parit päitset jo ehditty tuhotakin... Wahlstenin jenkkiriimu Riimun omistaa Black Pohjois-Karjalan pojan väreissä uudet (vahvemmat) päitset ja riimunnaru Sitten seuraa tunnustus. Kuluneella viikolla oli paikallisessa agrissa tuote-esittelijöillä kuorrutettu hevospäivä, mistä oli tarkoitus löytää Blackille pari loimea, tarjoushinnalla tietysti. Tarjonta ei kuitenkaan vastannut kysyntää, ja petroolinvärinen toppaloimi sai jäädä hyllyyn. Ei löytynyt Blackille takkia tuolloin, mutta heikko ihmismieli sortui Finn-Tackin uuteen kevät-syystakkiin, minkä tietysti piti istua päälle ku nakutettu ja tietysti olla kertakaikkisen hyvännäköinen ja tietysti olla punamusta väriltään. " Joo, tilaan ." Omaa takkia odotellessa meidän kylän r

Tervehdys jälleen! Aika huristaa jälleen sellaista vauhtia, että oksat pois. Viime viikon piti kyllä kiirettä töiden kanssa ja Black olikin Vastuuvalmentajan ja Oppisopimusvalmentajan liikuteltavana. Viime viikon aikana suli kaikki viimeisetkin lumet treenilenkeiltämme ja myös pellolta, joten se siitä hangessa kahlailusta. Meillä on kyllä yksi mukava tie, missä vähemmän liikkuu autoja. Tie vaan on routinut paikka paikoin melkoisille kuopille, notta saa kieli keskellä suuta istua kärryissä ja asetella hevosen jalkoja. Allekirjoittanut tietysti ihan vainoharhaisena pumpuliin käärimässä hevosta, ettei vaan mikään säry tai mene rikki. Vaan riittää siinä hyvää, pehmeää pohjaa myös huristella vähän reippaammin ja kylläpä vaan, tuntuvat Blackin vauhdit hyvältä kesäpohjallakin. Kiireisen viikon jälkeen pääsin itse sunnuntaina Blackin ohjiin piiiitkästä aikaa. Itselle tuo tienpätkä oli uusi tuttavuus noin pitkältä matkalta, sillä talvella ei tässä tiellä tullut käytyä kuin alkupätkän verra

Viime viikkoisen raviratavierailun jälkeen kävin heti torstaina ajamassa Blackilla palauttelevan lenkin. Liitävä, joka oli edellisen päivän pitänyt vapaata, oli tietysti mukana ja sillä pojalla sitä virtaa riitti kahden edestä. Siinä, missä peltorata oli jo sulanut kuoppaiseksi ja raviaskelille kelvottomaksi, laajensi Liitävä baanaa radan keskelle pellon puolelle. Oli miulla Blackin rattailla naurussa pitelemistä, kun Liitävä-juna puksutti hankeen ja orilla tuskin askeleessa tempo muuttui yhtään. Siitä varmaan Vastuuvalmentaja keksikin, että kunhan lumi vielä vähän painuu, on hyvää treeniä kahluutella pehmeässä hangessa. Talvemmalla ei ollut puhettakaan, että kovaan, kerrostuneeseen hankeen voisi hevosta ohjailla, sillä siinä jalat olisivat kovilla. Saas nähdä, mitä Black hankitreenistä pitkän ajan jälkeen tuumaa, sillä ori tuntui kovasti olevan sitä mieltä, että vesilammikoihin voi vaikka hukkua, kun uimakoulu on vielä käymättä! Sittemmin olemme edenneet vähän kelien mukaan. Hyvää t

"Mitä tuolla tapahtuu?" "Mitä tuolla tapahtuu?" Mitä TÄSSÄ tapahtuu?! Niin kuin kuvista arvata saattaa, valloitimme tänään raviradan! Black Ice Boost alias Bätmäni teki tänään ensimmäisen vierailun Joensuun raviradan kaviouralle ja yleisöä olikin paikalla kuin lounasraveissa konsanaan. Täytyy sanoa, että työpäivän lomaan tällaiset lounaspalaverit minulle sopisivat useamminkin. :) Blackin kärryillä oli tänään Oppisopimusvalmentaja ja tämä omistajanretale oli siinä roolissa, mistä eniten tykkää, huolto- ja paijailujoukoissa! Seuraamme liittyi myös kasvattaja 3-vuotiaan lämminverioriinsa kanssa ja Black sai treenikaverin. Saimmekin olla radalla ihan keskenämme tällä porukalla. Sehän meille sopi, kun tilanne kuitenkin oli Blackille uusi ja näin saimme ihan kaikessa rauhassa tutustua tulevan työpaikan maisemiin. Kun 2-vuotiaan vie ensimmäistä kertaa työelämään tutustumaan työpaikalle, olisi hyväksyttävä suoritus miltei millainen tahansa, kunhan he

Samperi vauhdilla sulava lumi ja keväinen (ihana) keli! Ja siis todellaki R.I.P. meidän vauhtisuorat! :´(  Siinä missä aurinko on hellinyt meitä lämmöllään, on se tehnyt suoranaista julmuutta meidän mahtaville talvitreeniolosuhteille. Metsätie pitkine suorineen on keskeltä sulanut hiekalle ja lumen alta kun paljastuisikin pehmeä hiekka, vaan ei - ainoastaan sora ja isot kivet. Mahtava puolen kilometrin peltolenkkimme vielä vähän jaksaa pitää pehmeää lunta, vaan siinäkin hevosten lantakasat ovat sulaneet jättikraatereiksi. Pehmeämpää pohjaa riittää toisella, viereisellä tiellä, mutta TOTTAKAI se nyt tähän aikaan alkaa olla peilijäässä ja jäätyneessä sohjossa, kun tuolla tiellä toisinaan kuitenkin liikkuu autoja. Mihin tämä talvi oikein hävisi? Parin vapaapäivän jälkeen varsat siis valjastettiin sekä lauantaina että sunnuntaina ja Blackin treeni hieman tosiaan keveni, kun löysimme mustuneet tiet. Eikä Black tosiaan lentämään ole tällä välin oppinut, vaikka Bätmäni onkin. Vastuuvalment

Hevosilla on tänään ja huomenna ansaitut vapaapäivät. Hevoseton lomapäiväni tarkoitti tänään mm. siivoamista, kun niin ansioituneesti sitä koko pääsiäisen välttelin. Aamulla tosin tuli pitkästä aikaa vietettyä yksin ihana ja pitkä aamuhetki: aamukahvi pidemmän kaavan mukaan kahden tunnin mittaisena, samalla lukien Hirnahduksia-kirjaa ( kirjoituskilpailusta koottuja hevosaiheisia tarinoita, toim. Kirsi Manninen, Maahenki ). Jos aamuaan ei voi aloittaa Blackin ja Liitävän seurassa, niin ei tämäkään hullumpi vaihtoehto ole, eikä hevoseton. :) Tällä viikolla hevosilla oli siis takana jo 3 ajopäivää, joten tässä huilitaan pari päivää. Treenit ovat sujuneet tuttuun tapaan Liitävän kanssa porukassa. Black käy jokaisella kerralla pidemmän ja vauhdikkaamman osuuden ja Liitävä lopettelee oman treeninsä hieman aikaisemmin. Black on ollut tosi reipas ja on tarhassa joka kerran vastassa: " Joko mennään?! " Jonkin verran pojat peltolenkillä haastavat toisiaan ja sellaista pientä luimiste

Värikkäät pääsiäismunat ja auringon vauhdilla mukanaan tuoma kevät innostivat tänään meitä kokeilemaan maailmalla suurta suosiota saavuttanutta eläinten värjäystä. Turkin tai karvan voi värjätä aivan samalla tavalla kuin ihmishiustakin, esimerkki täällä . Hetken pohtimisen jälkeen päädyimme vihreään väriin ja aloitimme varovaisesti vain hännän värjäyksellä. Vastuuvalmentajan suhtautui hieman epäluuloisesti tähän villitykseen, mutta onneksi väri haalenee muutaman päivän kuluessa. Näin ylpeänä Black esitteli hienoa häntäänsä: ...Vai mahtaiskohan olla sellainen tilanne, että 2. pääsiäispäivän lisäksi on huhtikuun 1. päivä ja sehän tarkoittaa A P R I L L I A ! Aprillit, sillit ja kuravellit sikseen. Blackin häntä ei ole vihreä, mutta siitä huolimatta - tai ehkä juuri siksi - tarhassa kirmaili tänään komea ori. Haalea, enemmän ruunikon värinen talvikarva on vaihtumassa hyvää vauhtia kiiltävän mustaan. Ennen tämän päivän ajolenkkiä kameran muistiin tallentuikin yllä olevien kuvien