Black Ice Boost

Se on muutama päivä tätä vuotta jäljellä. Mihin se meni? Tuntui ihan, että vasta alkoi ja tuossa se uusi vuosi jo kurkistelee nurkan takana. Se on varmaankin parempi, terveempi, menestyksekkäämpi, valoisampi ja ihanampi kuin tämä mennyt, joten tervetuloa! ;) Pikainen katsaus kuitenkin kuluneeseen vuoteen, sillä onhan tähänkin mahtunut nyt sentäs - jos ei säkenöintiä ja säihkettä - niin jonkinlaisia tuikahduksia kuitenkin. Sukupostista lainattu kuva Turun hll-startista 15.1.2016 Vuosi 2016 alkoi mukavissa merkeissä. Edellinen vuosi kun paranneltiin ihan loppumetreille saakka jännevammaa ja jos jonkinlaista flunssaa, niin t ammikuussa Bläksän kilpailu-ura pääsi kunnolla vauhtiin. Kilpailimme kolmesti ja uran kolmas startti toi ensimmäisen voiton jäätävällä tyylillä Vermossa. Se on tiijättekös vieläki kylmät väreet ja vähän vetistystä silmänurkassa, kun tuota muistelee, starttia katselee tai palailee blogitekstin pariin. Helmikuu jatkui upean kisamenestyksen merkeissä ja

Näin päästiin taas jouluun... Oikein hyvää joulua kaikille! Ps. Tonttu päivittää blogia pian, kunhan joulukiireiltään ehtii. :)

Elokuun lopun aikataulu venyi sitten syyskuun lopun aikatauluksi. Parista pienestä viivästyksestä johtuen Blackin kontrollikäynti Tampereen Hevosklinikalle hieman siirtyi alkuperäisestä suunnitelmasta, mutta toisaalta ei se ollut lainkaan huono juttu. Polle sai säännöllistä liikuntaa, hölkkää useamman kerran viikossa, ja näillä pohjilla haluttiin jalkaa näyttää eläinlääkärillekin. Viime torstaina 22.9. saatiin siis viimeisin Blackin paranemisen tilannekatsaus. Black 24.9.2016 Eläinlääkäri Kristiina Ertola on hoitanut Blackia koko tämän vamman ajan ja hevonen, jalka ja sen paranemisprosessi on siis hoitavalle lääkärille tuttu. Tutkimuspapereihin eläinlääkäri kirjaili, että hevosella on ajettu hölkkää, ravaa hyvin ja jalka oireeton. Oikean etujalan jänne on paksuuntunut, mutta täysin aristamaton puristettaessa. Ultaäänitutkimus kertoi, että jänne on nyt selvästi parempi, turvotusta ei enää ollut ja vaurioalueen paraneminen on edistynyt hyvin. Jänteessä vaurioalueella on kuite

Juu, hengissä ollaan. Niin myös sankarimme Black. Tunnelmat ovat tässä kesän mittaan olleet vähintäänkin kaksijakoiset, eikä blogin kirjoittamiseen ole välillä oikein löytynyt aihetta tai toisaalta motivaatiotakaan. Seuraajillemme olemme kuitenkin pienen tilannekatsauksen velkaa, joten olkoon tässä sellainen. Tekstissä mukana myös omaa pohdiskelua ja omia mielipiteitä, mitkä eivät välttämättä sellainaan edusta kimpan mielipiteitä. Blogistin etuoikeudella. :D Blackin vakavasta, oikean etujalan koukistajajänteen repeämästä tuli heinäkuun alussa kaksi kuukautta täyteen. Se oli myös aika, jonka halusimme hevoselle ja paranemiselle antaa ja, että näkisimme, miltä tilanne näyttää pienen kuntoutuksen jälkeen. Rehellisyyden nimissä omat odotukseni eivät olleet tuolloin kovinkaan korkealla. Toivonkipinää piti omalla kohdalla yllä ainoastaan se, että eläinlääkäri saattaisi sanoa, ettei vamma ollutkaan niin laaja. No, ei se sitä sanonut. Vamma oli edelleen yhtä vakava, mutta ultraäänitutkimukse

Juu, hetki hiljaiseloa takana, eikä ihan niin pienikään hetki. On mietitty ja pohdittu, soiteltu lukuisia puhelinsoittoja, kokoustettu ja tutkittu ja pohdittu jälleen. Ja rehellisyyden nimissä sanottava, että on tirautettu muutama pettymyksen ja epätoivon kyynelkin. Niin osuvasti tuolla edellisen kirjoituksen kommenteissa todettiin tyyliin: "Mikä se on, ku kerrankin menee hyvin. Ja sitten kaikki päättyy kuin seinään." Niinpä. Blackin kilpaura toistaiseksi päättyi kuin seinään. Black sai - kuten otsikkokin kertoo - jatkoajan. Sen Bläkki sai vain ja ainoastaan itsensä vuoksi: Ruuna on hyväntuulinen, elämäniloinen oma hassu itsensä, eikä suinkaan tajua, että sillä on oikea etujalka kaikkea muuta kuin ehjä, kaikkea muuta kuin ravihevosella kuuluu olla. Tämä tuumaustauko ja jatkoaika, pieni sellainen, on omistajien yhdessä kokouksessa, enemmistön äänillä sopima ja päätimme, että parin kuukauden päästä Blackin jalka ultrataan vielä kerran. Ymmärrän ja ymmärrämme vamman vakavuu

- oej pinnallisessa koukistajänteessä ollut tapaturmainen vamma reilu vuosi sitten, kuntoutunut ja juossut kilpaa hyvin. - viime startin jälkeen oej jänne turposi uudelleen. - oej pinnallinen koukistajajänne ulkoreunastaan reilusti paksuuntunut ja aristava. - UÄ-kuvissa jänteessä enemmän ulkoreunassa revähtymäontelo mikä lähes 50 % jänteestä. Vaurio on jänteen keskiosassa n. 10 cm matkalla. Jänne on myös jonkin verran paksuuntunut vanhan vamman seurauksena. - jännevamma on vakava ja ennuste vamman uusiuduttua heikkenee. Toipumisaika hiittikuntoon on todennäköisesti 6-12 kk ja ennuste, että jänne kestää kilparasitusta jatkossa on n. 50 %. - jänteen arpikudosta voidaan vähentää PRP-hoidolla ja jänteen tukisiteen katkaisulla voidaan jonkin verran vähentää jänteeseen kohdistuvaa rasitusta ja näin parantaa ennustetta. - Metacam 500 kg annos kerran päivässä kuuri loppuun - jalkaan kylmää - kävelyä toistaiseksi Nyt tarvitsee nukkua yön yli.

Pääsin itse paikan päälle aurinkoiseen Vermoon jänskäämään Bläksän Kyvyt esiin -divisioonafinaalia. Lähtö tiedettiin kovaksi, vauhtien odotettiin menevän hurjiksi ja yönmusta lähtöpaikkamme (8) vei isoimmat pärjäämistoiveet, vaikka Bläksällä aikas terävä kiri onkin. Siispä j o finaalipaikan lunastaminen oli mielestäni todella hieno saavutus. Ennen lämmittelyä 4.5.2016 Ensin ne hyvät uutiset. Lupasin valmentajalle kirjoittaa tämän tänne, jos se olisi ainoa positiivinen asia Vermon reissussa. Ja melkeinhän se on. Bläksä pissas ekaa kertaa ravireissulla ennen starttia! Tämähän ei voi tietää kuin hyvää! Lämmittelyn jälkeen kaikki oli kunnossa ja kuski ja valmentaja tyytyväisiä. Kenkiä ei enää viskattu pois, sillä jos rautakaaret jalassa pinkoo 11,8, loppukiriä, ni se on ihan riittävän hyvä tuohonkin starttiin. Yhden poisjäännin myötä lähtöpaikka muuttui seiskaksi, mutta uloin ratamme ei siitä mihinkään kadonnut. Hyvinhän se juoksu siitä lähti etenemään, Black lähti häntä tötterö

Se tunne, kun löydät just ne upeat kengät, jotka haluat ja sit ei ookaa kokoja. Se tunne, kun joulukuusen alla on suuri lahjapakett i ja se onkin veljelle. Se tunne, kun laitat eurot pelikoneeseen ja se rakkine sylkee voitot sinun jälkeesi pelaavalle. Se tunne, kun Tappara voittaa ja sinä et. Tässä kohden ei taida auttaa muu kuin laittaa linkki Fintoton videoarkistoon ja pyytää katsomaan Blackin Teivon startti viime tiistailta ja tekemään omat johtopäätö kset. Ihan aavistuksen verran haluttiin tuota kasvattajalähdön voittoa ja suotuis an juoksunkulu n ja matkavauhdin myötä kiriherkkä hevosemme lähti ahnaasti hakemaan sitä, minkä sille nii n kovin mielellään soisi. V aan tämä on sitä ravi urheilua, upeat eläimet, kaksi kiekkoa oikealla askellajilla ja voittaja on selvillä vasta maalipaalulla. S iinä tämän jutun suola kai sitten onkin. Vika kurvi, kun kaikki on vielä enemmän kuin mallillaan (kuvakaappaus Fintoton videokirjastosta) Teivon raviraportissa kirjoitettiin seuraav

Kuun puolivälissä Black kipaisi kotiradallaan uransa toisen pitkän matkan. 2640 metriä taittui väliajoin 18,5 - 19,5 - 19,0 ja 14,5. Me juostiin nätisti ja rauhassa viimeisessä parissa ja loppua kirittiin komeasti neljänneksi. Pilvenmäen juoksuselostus kertoo imartelevasti Bläksän vauhtivaroista ja -kyvyistä: "BLACK ICE BOOST: Liittyi 6. ulkoa 3. radan letkaan kierros jäljellä. Iski viimeisen kaarteen lopussa hänniltä uloimmas ja kiri toivottomista asemista mukavasti. Viim. 500 m 11,8. OK+" Linkki Bläksän starttiin Fintotolandian videokirjastoon tässä . Kriteriumiin aikanaan maksetut maksuerät otetaan puolestaan hyötykäyttöön ensi tiistaina, jolloin Black matkustaa Tampereelle ja kilpailee Teivon kasvattajalähdössä. Lähtöpaikkanamme takarivistä 11, valmistautumisessa kaikki kunnossa ja tavoitteena totoon. Teivo palvelee kilpailijoita, yleisöä ja pelaajia mainioilla nettisivuillaan ja ennakkoja ja vihjeitä löytynee alkuviikosta täältä . Peukut pystyyn!

Meillä on kevät pitkällä. Tai on vielä. Huomiseksi lupasi kaksikymmentä senttiä lunta maahan. Kun on kesätossut alla jo autossa ja hevosessa, niin sellaiselta luontoäidin pieneltä päänaukomiseltahan tämä vähän vaikuttaa. Vaan eipä mitä, ne sulaa kyllä juhannukseen mennessä, kuten Vastuuvalmentajalla on tapana sanoa. Tältä näytti 5 . 4 . - lumiset hiittisuorat muisto vain (ja joka vuosi ne tuntuvat kestävän vain lyhyemmän aikaa...) Kotimaisemissakin on viime aikoina tuntunut jo vähän raviurheilulta. Pai on saanut täysipainoisen treeniluvan. Toki rauhalliseen tahtiin on edetty ja kaukana ollaan loppuvuoden kisakunnosta, mutta raviradallekin on jo pariin kertaan uskallettu. Painetta on alkanut kertyä ihan kohtalaisesti, joten raviradalla saa sitten hyvillä pohjilla vähän hurratakin ja saadaan yhtäjaksoista, pitkäkestoista treeniä välillä kavereittenkin kanssa. Voi sitä riemun ja nautinnon määrää - kuskilla ja hevosella! Ei sitä tiedä, jos tähdet ovat kohdallaan, ni jos sitä vaikka

Niin koitti 2.4. lauantai ja Toto76-tuplajackpotravit kotiradalla Pilvenmäellä. Päivän huipennus oli toki Pilvenmäki Special, mutta meidän oma kohokohtamme oli jo muutamaa lähtöä aikaisemmin. Bläksä juoksi Kyvyt esiin -divisioonassa kuudennessä lähdössä ja T76-pelin kolmannessa kohteessa. Mielestäni p elaajat olivat vähän unohtaneet Blackin tai ehkäpä edelliset sijoitukset sitten olivat suuren yleisön silmiin vain tasaisia. Iivari sentäs muisti, että kyllä Musta Jää voi vielä tulla muista ohi, vaikka Satavarmassa oltiin satavarmasti sitä mieltä, ettei riitetä. ;) Miun mielestä ruuna oli ja on edelleen miljoona!! Siitäkin huolimatta, että komea taulu koki pienen tilastotappion ja uusimmassa sarakkeessa tuloksena onkin hpl . Kotiradan totosijajahtiin tukka nättinä Kuva (c): Valmentaja Bläksän lähtö Fintotolandiassa . Kisapäivään lähdettiin suurin toivein. Kaikki oli niin kunnossa kuin voi olla: Hevonen torjantain hieronnan jälkeen vetreä, perjantain viimeistelyissä sopivan teräv

Törmäsin sattumalta kanadalaisen Trot Magazine -lehden erääseen kirjoitukseen. Lehteä julkaisee Standardbred Canada, mikä taitaa suomeksi väännettynä olla Kanadan oma amerikanravureiden jalostusliitto eli sama kuin kotoinen Hippos, paljon suuremmassa mittakaavassa vain. Tuo kirjoitus on syntynyt alkuvuodesta Kanadassa sattuneen tuhoisan tallipalon tuhkasta -ajatuksesta, että sen lisäksi, että miljoonien dollareiden arvosta tuhoutui omaisuutta, elinkeinoa ja kilpahevosia, menetettiin ennen kaikkea jotain äärettömän rakasta ja korvaamatonta. Kirjoitus on julkaistu otsikolla " The Courage to Continue on ", vapaasti suomennettuna " Rohkeus (rohkeutta) jatkaa " ja se löytyy englanninkielisenä Standardbred Canadan kotisivuilta . Palaan tuohon kirjoitukseen kohta. Sitä ennen kerron taas jotain numeroita, joihin Blackin kilpauran alkaminen ja hivenen yllättäväkin menestys on saanut tämän blogin viime aikoina painottumaan. Black oli perjantaina 18.3.2016 uransa 11. lähdöss

Talvilomani ja kaikkien Blackin omistajien viikko huipentui Kouvolan T76-raveihin viime lauantaina 12.3.2016. Black juoksi komean kirin päätteeksi uransa rahakkaimman sijoituksen tullen maaliin toisena. Lähdön pääsee kurkkimaan tästä . Kouvvolan komein ja Kouvvolan kuraisin :) Olin ollut oikein oveluuden multihuipentuma, sillä kun loman alku oli riennetty raveissa Turkua ja Helsinkiä myöten, ehti siinä välillä liottaa perhettä kylpylässä laatuajan merkeissä ja siten karata vielä loppuviikosta uudelleen ravireissulle. Kun saavuin paikalle Kouvolaan, tavoistani poiketen yleisöportin kautta, piti jo ensimmäisenä laittaa ankkalammikosta - jota raviradaksikin kutsutaan - valmentajalle kuva, että onhan snorkkeli mukana. Ei kuulemma ollut, mutta oli vahva hevonen kyydissä. :)   Kukaan raveja seuraava ei varmastikaan voinut välttyä tuolta keskustelulta ja spekuloinnilta radan kunnosta tuona aurinkoisena lauantaina, kun lämpö sulatteli lätäköitä sinne sun tänne. Rata pehmeni ja, kun va

Otsikon idis kopioitu Hevosurheilusta, mutta tässä tekstissä kaikki se, mitä keskiviikon lehdessä ei lukenut. ;) Blackin kyvyt jäivät viime lauantaina Vermossa käyttämättä ja näyttämättä. Hevonen oli starttiin hyvä, mutta juoksunkulku teki lopulta kakkossuosikiksi pelatusta ruunastamme statistin, kun kiritilat aukesivat liian myöhään. Ennen Vermon vierailua pääsin kuitenkin päiväksi helmikuun voitokkaimman valmentajan (meidän!!) tallirutiineihin, joten aloittakaamme alusta. Niin vain viime perjantaina löysin itseni jälleen junasta matkalla Humppilaan. Veeär ansaitsee kyllä pienen pointsit tuosta lippujen hinnanalennuksesta. Junan kyytiin hyppää nyt ihan mielellään ennemmin kuin lähtee turaamaan omalla autolla tuhottoman kauas. Perjantain ohjelmassa oli hevosten huoltoa, Blackin viimeistely ja vieläpä reissu Turun raveihin, joten etelän lomalle oli pakattu tuttuun tapaan tallivermeet. Kuten Hevosurheilussakin muistettiin mainita, aloitti Sanna Kiiski helmi-maaliskuun vaihteessa ra

Mallailin tuohon otsikon perään niin kysymysmerkkiä kuin huutomerkkiäkin. Ei oikein istunut kumpikaan. Siihen kävisi parhaiten sellainen tekstiviestien hymynaama, se joka tapittaa epäuskoisena. Pienistä, hiljaisena kuiskauksena peiton alla lausutuista toiveista täyttyy lauantaina 5.3.2016 jälleen yksi: Black juoksee T76-raveissa Kyvyt esiin -lähdössä Vermossa. 5. lähtö klo 15:52 Lämminveriset ryhmäajo 2100 m Lions-lähtö, Kyvyt Esiin-divisoonakarsinta vähint. 1000 e. enintään 5000 e. P. 3000 e. (3000-1500-750-450-300-150) Toto76 Hevosurheilu kuvasi lähtöä "ennätystasaiseksi". Kovia menijöitä ja voittajasuosikkeja löytyy, mutta meillä on ihan hyvä lähtöpaikka ja ihan hyvä hevonen. Jos alussa toiset hulluttelevat ja saadaan nätti juoksu, kyllä me lopussa piisataan pitkälle. Näin ajattelen, mutta otetaan, mitä vastaan tulee. Loppuviikolla ajan vielä kotimaiseman rallioriilla peruskuntotreenin, käyn yhden illan töissä, katson Satavarman - jos uskallan - ja lähden Forssan