Lumihankia, peltoja, metsäteitä
Työelämän syödessä ajan arjestani, tulee viikoittainen hevosannos nautittua yleensä näin viikonloppuisin ja silloinhan sitä pitää annostella tietysti kauhakaupalla. Onnekseni Vastuuvalmentajan Salaisessa Mustassa Kirjassa oli tälle viikolle vielä ajokertoja jäljellä ja Omistajanretale pääsi nauttimaan niin lämminverisen kuin kylmäverisenkin kyydistä. Blackin ollessa maailmalla, lämminveristen asiainhoitajana toimii Varamies Pai ja suomenhevospuolella on sitten enemmänkin tarjontaa. Varsoilla ( jotka varmaan aina ja ikuisesti tulevat olemaan varsoja, kun tallista löytyy aina aavistuksen verran vanhempaakin kalustoa ) ollaan nyt ajettu sellaista noin ja suurin piirtein ja sinnepäin 7 kilometrin lenkkejä. Ihan tuntuu siltä kuin Varamiehen karvaisten korvien välissä olisi jokin naksahtanut kohdilleen, sillä kun tuo ori löysi raviaskelilleen, niin sen koommin se ei haluaisi hiljentää. Toisinaan lenkkimme kulkee läpi kesälaitumen peltojen, missä ylä- ja alamäet opettavat kummasti jalkojen