No glory, no story
Ja miun vihjaajan ura päättyi edelliseen blogikirjoitukseen... Puolustuksekseni toki täytyy sanoa, että Bläksä-tipsiini uskoin ihan Turun viimeisen lähdön viimeiseen kurviin asti. Saimme oikein naminami(nami)reissua neljännessä, kolmannessa ulkoa suosikin selässä, jota Bläksä varjosti loppusuoralle asti - ja ollessaan oma itsensä thoudellakin olisi nollaanollaa paiskannut siitä ohi. Varma kakkonenkin vaihtui viitossijaksi, sen verran ruuna lopussa kangistui. Kaurarahat silti tyhjää parempi. Aiempia voittoja fiilistellen. Ei ole J-P Irri kertonu, mitä Bläksä tossa tuumi.. . Ja niitä kuuluisia syitä - niitä ei ole. Pettymys oli iso kaikille hevosen taustajoukoille, sillä viimeistelyt olivat sujuneet hyvin, radallakin ruuna viiletti häntä piipalla ja oli oikein hyvännäköinen aina siihen loppusuoran alkuun asti. Rata oli raskas, sekunnin, pari hidas ja Bläksä juoksi ilman kenkiä, jos se taivalta hieman helpottaisi. Olipa rata miten raskas tahansa, ei huippukuntoinen ja hurjia lop