Black Ice Boost

Viimesii päivii tätä vuotta viedään.   On aika hyvästellä tämä vuosi. Kun tämä kirjoittelun tahti on vallan karannut lapasesta, ehdin jo Bläksän tilastoja viimeisimmässä kirjoitelmassa kertoilla. Sivuttakoon siis nopsaan nämä pari muuta ennen Bläksän kuulumisia ja starttiennakkoa. Nättii eipä. Pohjois-Karjalan Pai Kauhian nättii ja talvista täällä Pohjois-Karjalassa, rekikelit. Hevosten kavioihin ikävästi kertyviä tieroja lukuun ottamatta aikaslailla täydellistä.  Kun vauhtia pitää yllä, ei ole huolta tieroistakaan  (vanhojen hevosmiesten viisaus). Suomenvarsa on saanut reen peräänsä ja tämä raviurheilusta eläköitynyt, sielunhoitajan virassa toimiva teletappimainen Pai, osaomistajan mielenliikkeistä, terapiantarpeesta ja tuulensuunnasta riippuen joko satulan selkäänsä tai kärrit peräänsä. Luulen, että tykätty on koko porukka. Lujaa. Pikkuisen lämminveriseni Pain voittoprosentti on tänä vuonna 50 %. Ei hassumpaa, mutta kahteen starttiin, joista jälkimmäisessä sanoi aikaisemmi

Lunta satelee hiljalleen. On joulupäivä. Paketit avattu ja jouluruokaa syöty - paikallaan siis pieni tervehdys blogin puolelle. Ennen kuin toivottelen ne ihanat joulut, niin kerrottakoon, että Bläkin startti Vermossa jäi aikeeksi. Starttivälin kanssa olemme saaneet olla tarkkoja, kun ruuna sulostuttavine ominaisuuksineen tarvitsee sen pari viikkoa kilpailujen väliin, jotta se ravaa hyvin (kaikilla jaloillaan). Ja tämä syksy puolestaan - aivan kuten viime vuonnakin - kun vuorotellen on pehmeän kuraista ja kovaa jäätä alla on sitten ollut omiaan vetämään nämä sulostuttavat ominaisuudet jumiin. Ei haluttu riskeerata, eikä juoksu kasiradalta helpoksi olisi muodostunutkaan ja, kun jälkeenpäin katteli Vermon keliä, niin ehkäpä varsin hyvä näin. Meillä on edelleen (mahdollisimman) ehjä hevonen. Joulu on ollut Sannan tallin hevosillakin. Ne rokotettiin ennen joulua ja saivat ihmisillekin sopivaan aikaan pienen huilin. Black on pirteä ja eiköhän sille starttia katsota taas piakkoin, vaikka