Puuhastelua ja partioleirejä

Tässä parhaillaan hajoilen kuukauden kesälomani päättymiseen, sillä huomenna pitäisi saada itsensä raahattua leipätyön ääreen. En ollenkaan laittaisi pahakseni, vaikka saisin tällein kokopäiväisesti ja ehdottoman amatöörimaisesti jatkaa hevosen persuksen tuijottelua kärryiltä käsin. Tämä loma onkin kulunut ihan mukavasti edellä mainitulla tavalla ja, koska tuijoteltavat persukset ovat olleet suurimmaksi osaksi täällä kotimaisemissa erään rautiaan suomenhevosen ja erään tummanpunaruunikon lämminverisen, niin paikallaan kirjoitella pari sanaa näistäkin sankareista.

Pojat tietää, että laukka tekee todella hyvää ravihevosen selkälihaksille

Varsat viettivät suurimman osan kesästä laitumella ja niitä ajattiin kesä-heinäkuussa pari kertaa viikossa. Pailla oli lisäksi vielä kuukauden ekstraloma, kun itseänsä säännöllisesti ja tehokkaasti telova oripoika oli pienellä huoltotauolla. Huilin ja kasvun kannalla mentiin siis iso osa kesää, mikä näytti kannattavan etenkin Pain kohdalla: ravi ja rentous löytyivät loppukesästä ihan eri tavalla.

Vähän on takakorkea... se kasvaa vielä :D

Pain huilatessa, huolehti Liitävä miunkin liikutuksesta aina ajoittain ja sellaisesta leuka rinnassa hölkkivästä jurnuttajasta olikin kuoriutunut ihan kelpo ohjastettava. Ihmeen kepoisesti nuo suuremmatkin kulkevat, kun oikein rennosti oppivat ravaamaan. Sen verran järkipäinen kaveri tuo Liitävä on, että ohjia pääsi kokeilemaan vähän pienempikin raviohjastaja.

Seitsemänvuotias ja kolmevuotias

Elokuun puolivälin paikkeilla tapahtui jänniä, kun Liitävä lähti ikiomalle partioleirille. Tuon partioleirin vetäjänä onkin sitten sellainen ammattilainen ja Liitävän tallikavereina sellaiset ammattiravurit, ettei paremmasta väliä. Ensitöikseen valmentaja sai kaivaa testiajoon suuremmat valjaat, mutta kun varustehaasteet oli selvitetty, tarjosi Liitävä ihan kelpo näytöt uuteen paikkaan. Sittemmin varustukseen on lisätty silmälaput ja sekki, ni jo vain kulkee suomenhevonen mainiosti. Partioleirin tavoitteena on katsoa, tuleeko Liitävästä jotain muutakin kuin partiopoika ja, jos töppönen kulkee, niin opetuslähtöön joutaa liinaharja. Liitävän 4-vuotias isoveli Valppaus paineli tänään ensimmäisessä startissaan komeasti neljänneksi, eikä pieni loppusuoran laukkahyppykään haitannut, joten siinä menemisen mallia pikkuveljelle (linkki Toto-tv:n videoarkistoon).

Partiokokelas valmiina

Piirto häikäisee pesun jälkeen

Kotilaitumelle jäi siis pieni ja kultainen Pai, joka aluksi ikävöi kovasti kaveriaan ja me ihmiskaverit ollaan koetettu tehdä parhaamme, että Pailla ois kivaa. Ori sai muun muassa uuden laitumen ihan Vastuuvalmentajan takapihalle, joten melkein pääsee ikkunasta seurustelemaan, jos oikein tulee asiaa kesken nurmikonleikkuun. Tässä kohti mainittakoon, että tällä vähän mammanpojan pojan maineessa olevalla oriilla on kuitenkin alkanut olla sellaista orimaista virtaa aina ajoittain ja todistettavasti se jopa tammalle hirnahteli tässä kuluneella viikolla, joten ihan toivottomasta tapauksesta ei ole kyse. Kiltti kuin mikä Pai joka tapauksessa on ja olenkin saanut toteuttaa sillä erilaisia raviteknisiä kokeiluja jääkääreellä jalkojen kylmäyksestä erilaisiin varustemuutoksiin. Välillä tuntuu, että tuo kolmevuotias, yhä kasvava oripoika, on sielultaan satavuotias.

Kotiinpäin kävellen

Pai on liikkunut nyt kolmisen kertaa viikossa ja pitänyt välillä useammankin vapaapäivän putkeen. Ohjelmassa on ollut pidempiä hölkkälenkkejä ja viime aikoina muutamia vetojakin, kun ei kesäloma enää pojan jaloissa painanut. Tosin täällä kotona ei kovin montaa reippaampaa pätkää metsätiet näin kesäisin tarjoa, mutta sen verran kuitenkin, että on saanut vähän yrityksen makua. Pai yhä loikoilee paljon ja olen kylmäillyt ja voidellut hevosen jalkoja enemmän tai vähemmän pakkomielteisesti, jotta hevosen työvälineet pysyy kunnossa ja toisaalta kasvava nuori vertyy. Raviradallakin tuli käytyä ja seuraakin oli yhden suomenhevoslauman verran, mutta ihan himmaillen tuo reissu suoritettiin.

Vastuuvalmentaja on ratissa

Raviradan komein poika tietää itsekin
olevansa raviradan komein poika

Tästä eteenpäin tallitytön pestini vaihtuu siis osa-aikaiseksi. Onneksi valoisia iltoja kuitenkin vielä riittää ja Pain kanssa jatketaan omaa puuhasteluamme kohti koelähtöä. Ja pitää muistaa, ettei itteensä saa loman jälkeen liikaa rasittaa, siksi eka työviikko pitääkin ottaa nelipäiväisenä ja perjantai vapaapäivänä: Varsahuutokauppa - täältä tullaan! Ai, että Ypäjälläkö... Noo, Blackin luokse kans tietty. Tiedä sitten, tuijottelisko vielä vaihtelun vuoksi kärryiltä mustanruunikkoakin lämminverisen persusta.