Terveisiä raviradoilta ja sairastuvalta

Osoitin viime lauantaina tukeni julkiselle liikenteelle ja kipaisin Veeärrän kyydillä Kouvolan seiskaviitosissa. Kun kerran ei hevosemme ei ollut paikalla, oli ainakin yksi omistajista katsomassa ikäluokan kovaa kärkeä Kymenlaakso-ajon finaalissa. Siinä oli Winter's Icemanillakin tekemistä ja pitkä kausi näkyi, kun takamatkalta kirittävää riitti ja kuolemasta sai tulla ja taipua loput. Hieno Speed Sniper kuittasi kasvattajansa, valmentajansa ja kuskinsa ansioksi hienon yllätysvoiton Pohjois-Karjalaan. Vaikka voittoon riitti tänä vuonna 16.1, tuli siinäkin jo eroja kärjen ja häntäpään kesken. Onhan se totta, että kauhean "valmiilta kilpahevosilta" nuo parhaat 3-vuotiaat näyttävät - tämä jotenkin konkretisoitui, kun noita Blackin ikätovereita katselin. Niillä on ajettu vuotiaasta katse horisontissa ja suurissa rahoissa ja kaksivuotiaana paineltu radalla alle 1.30. Me ollaan lauleskeltu ja lasketeltu pitkin metsäteitä, kasvatettu ja kasvettu korkeutta ja lihasmassaa - hevosen ehdoilla. Mikä hieno ja lohdullinen sanonta!

Tutkimus- ja opintomatkaani Kouvolassa sisältyi myös valmentajamme tapaaminen. Sannalla oli Kalle startissa ja Forssin setä kuskasi hevosen Haastaja vs. pronssidivisioonan 3100 metrin matkalla neljänneksi. Hevonen oli hyvä, jatkuvasti parempi ja voitto suorastaan leijuu ilmassa niinku se kuuluisa maali Suomen jääkiekkopelissä. Siinä apuna (=tiellä) pyöriessä tuli samalla vaihdettua Blackin ja koko kulmakunnan kuulumiset puolin ja toisin ja benchmarkattua ravivalmentajan rutiineja. Voi Pai - kaikkia hienoja juttuja voidaan vielä testata! ;) 

No niin, karhunpoika siis sairastaa edelleen. Onko tämä nyt sitten jo toista vai kolmatta viikkoa? Sannan tallilla tilanne on se, että keltanokat eli varsat ja nuoret on kipeenä. Vanhemmilla ja kokeneemmilla lienee sitten jo sen verran vastustuskykyä, ettei joka tauti enää tartu. Viime viikolla Blackin verikokeiden tulokset osoittivat, että sairasloma karsinalevon ja kevyen tarhailun muodossa sai jatkua. Heppa sai limaa irrottavaa rohtoa, muttei antibiooteille sentään tarvis. Mieluusti sairastetaan reilusti ja pidetään tauko ajamisesta. Näin ollaan sitten vastustuskykyisempiä jatkossa. Ruuna itse puolestaan ei tajua olevansa kipeänä, vaikka räkä valuu. Sairasloman tuoman pienen treenitauon myötä painetta on alkanut kertyä ja Mustasilmä kävelee kahdella jalalla virtaa täynnä. Eihän se meijän pieni mussukka nyt sellaista osaa...! Osaa se, kuulemma. Vaan ei huono piirre nuoressa miehessä, ei lainkaan. Kaikki vauhdit ja suorituskyky ovat varastossa edelleen, vaikka hetken huilataankin. Uudet verinäytteet sit kertovat, missä mennään ja milloin treenataan. Postissa tuli juuri nuo mielenkiintoiset laboratoriotulokset Blackin veriarvoista. Pitää joskus perehtyä näihin ja katsoa, mistä hevosemme on tehty ja missä viitearvoissa noitten kaiken maailman leukosyyttien pitäisi olla.

Vaan kaikista hienoimmat uutiset tulevat tässä: Kulmakunnan kovin jätkä ja kaikkien liisinkiläisten ylpeys Liitävä kirjoittaa nimensä Hippoksen historiaan ja on 17.11.2014 opetuslähdössä Joensuun raviradalla. Porokan tallin tuleva tähti saa tietenkin itsensä Kallen luottokuskin rattailleen, kun "Pikku-Kallen" kyytiä pääsee kokeilemaan Tuomas Pakkanen.

Maaliskuu 2012 - Kun Pikku-Kalle ja Mustasilmä vielä olivat pieniä...
tästä on tultu jo pitkä matka

Tapaninpäivä 2012 - Tästäkin jo tovi vierähtänyt...