Kisaennakko junamatkalla Humppilaan
En muistanutkaan, miten paljon on tunneleita junamatkalla Pieksämäeltä Tampereelle. Korvat epämukavasti lukossa vähän väliä ja muuten niin terhakka 4G joutuu taipumaan junan sukeltaessa tunneliin. Joensuusta Veeärrän kyytiin aamulla kello 7 hypänneelle raidematkaa on jonkin verran jo takana. Näin kello 11 kieppeillä vielä on reilun parin tunnin verran raiteita kulutettavana ennen kuin juna pysähtyy Humppilaan. Noo, bloggaillaan vaik sit...
Jostain luin jonkun jälkikasvun kysyneen oikeaa sanaa "hevoshullulle" hakiessaan, että "onko noi ravipönttöjä?" RAVIPÖNTTÖJÄ! Loistavaa ajatuksenjuoksua tenavalta ja niin totta. Tässä sitä yks kappaletta pahimman laatuisia ravipönttöjä istuu junassa liian aikaisin heränneenä liian pitkän matkan ajan ja vain matkalla Forssaan iltaraveihin. Ilmiselvää ravipönttöyttä siis.
Pyhiinvaellusmatka Blackin luo oli tältä syksyltä vielä tekemättä kaiken maailman aikataulukiireisiin vedoten. Ja vieläpä, kun pikkuinen Pai vastoin kaikkia ennakkoluuloja ryhtyikin ravuriksi, on syksy sen kanssa ollut enemmän tai vähemmän täysipainoisempaa. Toki olen välillä muistanut käydä töissä ja kotonakin. Nyt sitten pari kärppästä yhdellä iskulla ja matka Forssaan tuntui houkuttelevalta ja sitten niin todennäköiseltä, että tässä ollaan nyt ja illalla ollaan Bläkin kans Pilvenmäellä.
Pilvenmäen ravirata yllätti positiivisesti jo viikolla, kun sain sekä tekstiviestillä että sähköpostilla kutsun omistajaraveihin, pyynnön kera jakaa viesti kaikille hevosemme omistajille (sen tein). Omistajille on raveihin ilmainen sisäänpääsy ja muutakin suunniteltua ohjelmaa, joten kyllä ilahdutti, yllätti ja vaikutti! Tosin raviturismiksi ei tämä reissuni mennyt, vaan tallikengät jalassa sitä junassa pojotetaan, kypärä ja Finn-Tackit laukussa pullottaen ja valmiina valmentajalle duunariksi omaa ylöspitoa vastaan. Sannalla onkin pari kuljetusautollista hevosia startissa, joten armeijallinen avustajia siinä melkeinpä tarpeenkin.
Itseäni vähän hirvittää, että Bläkin samassa lähdössä on kuitenkin vaikka mitä viriteltyjä monen kymppitonnin hevosia nimivalmentajilta. Omalle mielenrauhalle kuitenkin jotenkin sopii, että kotimaiseman leveysasteella kilpailtaessa samassa lähdössä on useimmiten "Naapurin Topin lämpönen" ja "kaverin kaverin harrastemonitoimihevonen", mutta eteläisessä Suomessa siellä on aina Tapioitten ja Ilkkojen kyvykkäitä varsoja. Vaan onneksi kaikkien on juostava tuo lähtö ensin.
Ja mitä Bläkiin tulee, niin hyvillä mielin odotetaan tämän päivän starttia. Viimeistely on sujunut hyvin ja noin viikkoa ennen starttia valmisteluhiitillä ruuna oli hyvä. Tässä välissä on hierottu ja viritelty. Raittailla on koelähdönkin ajanut Olli Koivunen, joten tietää pollen sen kaikkine taiteilijaluonteineen... Sannahan kertoi, että täysin päivästä riippuen Bläksä on joko täydellinen viilipytty, eikä sitä mikään hätkäytä. Sitten joskus iskee akuankkapäivä ja sit jänskättää kaikki. Ihan lapsihan tuo 4-vuotias vasta on... Hevonen on nyt kuitenkin ollut sopivan terävä ja tuolta radalta pitää vähän menestystäkin odottaa - ja sitä hyvää päivää. Tällä kellonlyömällä startista ei ole yhtään poisjääntejä. Black Ice Boost siis lähdössä 3, lähtönumerolla 1 ja onpa siellä takamatkalla vielä Sannan valmennettavista Cheshire Lady samassa lähdössä. Jäädään jännittämään, pitäkää peukkuja. Ja kohta tää junaki on jo Tampereella...
Jostain luin jonkun jälkikasvun kysyneen oikeaa sanaa "hevoshullulle" hakiessaan, että "onko noi ravipönttöjä?" RAVIPÖNTTÖJÄ! Loistavaa ajatuksenjuoksua tenavalta ja niin totta. Tässä sitä yks kappaletta pahimman laatuisia ravipönttöjä istuu junassa liian aikaisin heränneenä liian pitkän matkan ajan ja vain matkalla Forssaan iltaraveihin. Ilmiselvää ravipönttöyttä siis.
Pyhiinvaellusmatka Blackin luo oli tältä syksyltä vielä tekemättä kaiken maailman aikataulukiireisiin vedoten. Ja vieläpä, kun pikkuinen Pai vastoin kaikkia ennakkoluuloja ryhtyikin ravuriksi, on syksy sen kanssa ollut enemmän tai vähemmän täysipainoisempaa. Toki olen välillä muistanut käydä töissä ja kotonakin. Nyt sitten pari kärppästä yhdellä iskulla ja matka Forssaan tuntui houkuttelevalta ja sitten niin todennäköiseltä, että tässä ollaan nyt ja illalla ollaan Bläkin kans Pilvenmäellä.
Pilvenmäen ravirata yllätti positiivisesti jo viikolla, kun sain sekä tekstiviestillä että sähköpostilla kutsun omistajaraveihin, pyynnön kera jakaa viesti kaikille hevosemme omistajille (sen tein). Omistajille on raveihin ilmainen sisäänpääsy ja muutakin suunniteltua ohjelmaa, joten kyllä ilahdutti, yllätti ja vaikutti! Tosin raviturismiksi ei tämä reissuni mennyt, vaan tallikengät jalassa sitä junassa pojotetaan, kypärä ja Finn-Tackit laukussa pullottaen ja valmiina valmentajalle duunariksi omaa ylöspitoa vastaan. Sannalla onkin pari kuljetusautollista hevosia startissa, joten armeijallinen avustajia siinä melkeinpä tarpeenkin.
Itseäni vähän hirvittää, että Bläkin samassa lähdössä on kuitenkin vaikka mitä viriteltyjä monen kymppitonnin hevosia nimivalmentajilta. Omalle mielenrauhalle kuitenkin jotenkin sopii, että kotimaiseman leveysasteella kilpailtaessa samassa lähdössä on useimmiten "Naapurin Topin lämpönen" ja "kaverin kaverin harrastemonitoimihevonen", mutta eteläisessä Suomessa siellä on aina Tapioitten ja Ilkkojen kyvykkäitä varsoja. Vaan onneksi kaikkien on juostava tuo lähtö ensin.
Ja mitä Bläkiin tulee, niin hyvillä mielin odotetaan tämän päivän starttia. Viimeistely on sujunut hyvin ja noin viikkoa ennen starttia valmisteluhiitillä ruuna oli hyvä. Tässä välissä on hierottu ja viritelty. Raittailla on koelähdönkin ajanut Olli Koivunen, joten tietää pollen sen kaikkine taiteilijaluonteineen... Sannahan kertoi, että täysin päivästä riippuen Bläksä on joko täydellinen viilipytty, eikä sitä mikään hätkäytä. Sitten joskus iskee akuankkapäivä ja sit jänskättää kaikki. Ihan lapsihan tuo 4-vuotias vasta on... Hevonen on nyt kuitenkin ollut sopivan terävä ja tuolta radalta pitää vähän menestystäkin odottaa - ja sitä hyvää päivää. Tällä kellonlyömällä startista ei ole yhtään poisjääntejä. Black Ice Boost siis lähdössä 3, lähtönumerolla 1 ja onpa siellä takamatkalla vielä Sannan valmennettavista Cheshire Lady samassa lähdössä. Jäädään jännittämään, pitäkää peukkuja. Ja kohta tää junaki on jo Tampereella...
Ihan hyvän ensistartinhan se teki, ravilla olisi tullut rahhookin. Kurvit näytti vähän vaikeilta (videolta katsoin), mutta iso hepo tarvii rutiinia niin alkavat luonaamaan? :) Hyvä tuosta on jatkaa!
VastaaPoistaKiitos kommentista - hyvin analysoitu! :) Kurveissa Black tosiaan hieman askeliaan hakee, kun sellainen iso koikkaloikka on. Harmittava laukka tuli, kun Black hölmistyi edessä hidastavaa hevosta, eikä rytmin muutos siinä onnistunutkaan kesken loppukirin, eikä tilaakaan sivuille ollut. Ekaksi startiksi siis kuitenkin ihan hyvä, kun läpi meni ja eikun uutta koittamaan!
VastaaPoista