Black Ice Boost

Tapahtuipa kerran aivan tavallisena talvisena tammikuun päivänä Ypäjällä (ja vähän Turussakin)... eli tämä on kertomus Black Ice Boostin kilpailupäivään valmistautumisesta. Meijän Bläksän ja valmennustiimin normipäivästä kerromme siltä osin kuin se varjellut yrityssalaisuudet huomioiden on mahdollista. Ymmärtänette - ei etulyöntiasemaa kilpakumppaneille. :) Ennen varsinaiseen kilpailupäivään keskittymistä kerrottakoon, että valmistautuminen perjantain starttiin alkoi jo tiistaina, jolloin Bläksä sai hieronnan hovihierojaltaan Veijolta. Veijo on vuosien aikana oppinut tuntemaan Bläksän läpikotaisin, ruunan heikkoudet ja vahvuudet, hoidettavat paikat ja sulokkaan urheilijanuoren pikkujumit avautuvat Veijon taitavissa ja kokeneissa käsissä (olen itse nähnyt). Veijo tuntee Bläksän päivän vireen ja on aina jaksanut kehua hevosen hienoa kuntoa ja ulkomuotoa (vaikkakin hän on hieman notko, myös hovihierojan mielestä). Varsinainen viimeistelyvalmennus tapahtui keskiviikkona Ypäjän radalla, p...

Voittoa. Ja pistettä. Se oli ystävät kuulkaa Turku tänään ja Metsämäen baanalla 7. lähtö. Meijän Bläksän lähtö. Ei ensin kai meinattu ajaa, mutta no - siinä äärellään ja sattuva sarja, ja taivaankannen kappaleet paikoillaan, kun lähtöradaksi arvottiin yhdeksän. Tätä aiemmin kuusi kertaa ysi lähtöradalta, suosikiltamme, ja niistä kolme voittoa, kaksi nelosta ja semmonen pikkanen kauneusvirhekahdeksas. Ysi sopii meille, mailillakin.  Luotto oli siis kova jo ennen lähtöä niin valmennus- kuin omistustiimissäkin. Ja kerrankin - kerrankin - hommat menee niinku siellä Strömsössä. Ketkä meijän matkassa mukana ovat olleet pidempään, tietävät, ettei välillä olla oltu siellä päinkään, ei samalla suunnallakaan. Siispä nyt me olimme ja olemme kovasti paljon iloisia omanelämänsäakuankan ja Feeniks-lintusemme onnistumisesta - kerrankin tuhkasta timanttia.   Bläksän uran 48. startti toi tänään uran 10. voiton . TotoTV:stä lähikuvaa kotisohvalta. Tai oikeastaan lattialta. Kotona ravi...

Nyt se on käännetty! Nimittäin Mettänpeikon paha karma, kun erehtyy katsomaan hevosensa juoksua paikan päältä. Monien sattumuksien kautta päädyin sittenkin Vermoon keskiviikoksi - silläkin uhalla, ettei ole ihan aina mennyt putkeen, kun olen paikalla ollut. Kohtaloa uskaltaa aina vähän uhmata, kun luvassa on aina kuitenkin naurua ja aavistuksen mustasävytteistä huumoria loistavalla porukalla. Jos jotain tulee siihen päälle, se on kaikki vaan plussaa, niinpä Vermon kakkosta juhlittiin kuin voittoa pelienkin vähän osuessa. Kakkossija on meille kuin kultajuhla. Mettänpeikko ja hevosensa lähettävät terveisiä kaikille kimppaomistajille ja faneille! Tallin ravi-illan aloitti Bläksän lailla sulostuttava ja keveä (l. melekosen iso) Hemppa, joka reippaili teräsmiesliigassa komeasti rahoille. Siinä vaiheessa Bläksä pojotti karsinan ovella ja seuraili Vermon tapahtumia. Kaveria kun koitti houkutella valjastukseen, näytti ruuna aidosti järkyttyneeltä, että hänenkin tarvitsee vielä juosta ...

Hevonen. Ja valmentajakin, kun koko tallin statistiikkaa katsoo. Vaan tasalaatua se on tämäkin ja huomattavasti kivempi kuin se kymppikerho, missä Bläksä majaili vielä jokin aika sitten kaikenmaailmantuurista johtuen. Ja kuinkas meillä sitten Vermossa 2.1.2019 meni uuden vuoden ensimmäisessä kilpailussa uuden kuskin kanssa? No ihan hyvin. Nokkelimmat päättelivät otsikosta jo sijoituksenkin. Kuski oli opiskellut Black Ice Boostin aakkosia etukäteen (eikä ole helppo kirja se) ja positiivisin, joskin maltillisin, odotuksin lähdimme matkaan. Jukka otti alun varovaisesti, eikä lähtöauton takana ehditty joutavia odottelemaan ja siitä sitten vauhdilla matkaan juoksun edistyessä sisäradalla neljäntenä . Kattelin telkusta ajoittain hieman huolestuneena, että onko virtaviivaisen hevosemme ravi ajoittain vähemmän virtaviivaista, mutta jälkeenpäin kuultuna rata oli kuulemma pinnaltaan melko kova. Iso hevonen, matalat kaviot ja kova rata - tiedätte kuvion. Lopussa uudet tuttavuudet olivat jo se...