Kymmenen

Voittoa. Ja pistettä.

Se oli ystävät kuulkaa Turku tänään ja Metsämäen baanalla 7. lähtö. Meijän Bläksän lähtö. Ei ensin kai meinattu ajaa, mutta no - siinä äärellään ja sattuva sarja, ja taivaankannen kappaleet paikoillaan, kun lähtöradaksi arvottiin yhdeksän. Tätä aiemmin kuusi kertaa ysi lähtöradalta, suosikiltamme, ja niistä kolme voittoa, kaksi nelosta ja semmonen pikkanen kauneusvirhekahdeksas. Ysi sopii meille, mailillakin. Luotto oli siis kova jo ennen lähtöä niin valmennus- kuin omistustiimissäkin. Ja kerrankin - kerrankin - hommat menee niinku siellä Strömsössä. Ketkä meijän matkassa mukana ovat olleet pidempään, tietävät, ettei välillä olla oltu siellä päinkään, ei samalla suunnallakaan. Siispä nyt me olimme ja olemme kovasti paljon iloisia omanelämänsäakuankan ja Feeniks-lintusemme onnistumisesta - kerrankin tuhkasta timanttia. Bläksän uran 48. startti toi tänään uran 10. voiton.

TotoTV:stä lähikuvaa kotisohvalta. Tai oikeastaan lattialta.
Kotona ravilähtöjä ei vaan voi katsoa istualteen.

Juoksunkulku meni vähän niin kuin odotettiin. Joonas paljasti ennen lähtöä Iivarille (ja muutamille tuhansille TotoTV:n katsojille) unelmajuoksunkulun Bläksälle: kolmanteen, neljänteen pariin ulos, sieltä kiriin 700 metriä ennen maalia, eteen vetävä selkä ja lopun Bläksä hoitaa. Liekö kilpakumppanit kuulleet tämän, ei nimittäin 700 metriä ennen maalia ollut juuri kolmannelle lähtijöitä. Paitsi Bläksä, joka neljännestä ulkoa teki upean loppukirin, ei ketään eteensä ootellut tai kysellyt, vaan loppusuoralla ohitti varmasti ja vakuuttavasti muut. Korvat avattiin, laput jäi vetämättä. Jukalla ja omanelämänsäakuankalla synkkailee aika hyvin. Kymmenen pistettä siis myös kuskille: Antoi Bläksän tehdä hommat ja oman kirinsä ja siinä se istui kyydissä omaansa luottaen. Voittajahaastattelussakin antoi kunniaa hevoselle.

Katsotaanpa sitten rauhassa, mihin tähtäillään seuraavaksi. Vielä mahdutaan nousijadivisioonaan. Bläksä on tehnyt tasaisen kovaa jälkeä viime startit ja tämän vuoden kolme starttia edenneet nousujohteisesti. Nousujohde jatkukoon, vaan sitä ennen huokastaan vähän viikonlopun ja hyvien fiilisten parissa. Ei tässä nyt viime aikoina ole ehtinyt ranteita pakottaa myöskään voittokakkujen leipominen ja joutanee pari tehdä, sillä voiton hetkellä kavereita riittää, metsänpeikollakin. Hevosenomistaminen on tällaisena hetkenä kivaa - olipa se oma ikioma tai kimpan ikioma. Ja se hevosenomistajan kuuluisa muisti tällaisina hetkinä - vaikeuksien kautta voittoon. Öö, mitkä vaikeudet? Tämähän on  m a h t a v a a ! Jos siulla on joku kaveri, joka ei tähän päättömyyteen ole vielä hankkiutunut mukaan, puhu hänet ympäri. :D