Kengättömän kivoin keli eli treenilenkkejä leudossa pakkasessa
Sekä perjantaina että tänään lauantaina oli sekä minun että Blackin treenipäivä. Kelihän on viime päivinä ollut luminen ja pakkasasteet nollan tuntumassa. Metsätiet olivat keskiviikkoisen myrskyn jäljiltä pyryttäneet umpeen ja perjantaina pistelimmekin Blackin kanssa paikoittain miltei koskemattomassa hangessa ja mikäs siinä mennessä, kun keli on mitä parhain kengättömälle kaviolle: Pito on hyvä, eikä lumi ikävästi tierotu kavioon niin kuin kengän kanssa väistämättä kävisi. Mikään ei ole niin parasta kuin raskaan työviikon jälkeen unohtaa työt ja huolet ja istahtaa mustan kärryille ja kadota metsään. :) Vajaa 8 kilometriä myöhemmin tallin pihaan palasivat uudestisyntynyt ohjastaja ja märästä lumesta ja treenin jäljiltä lämpimästi höyryävä Black.
Tänään puolestaan pyyhkäisimme hevosten luokse jo aikaisemmin aamulla. Vastuuvalmentaja oli ajamassa kuusivuotiasta ja sillä aikaa me palkolliset ;) siivosimme karsinat ja tallin. Black oli tapansa mukaan pihalla piilossa vaan innostuipa ori sitten meille vähän pörhistelemään. Vai mitä pidätte tästä:
Se videokamera olisi ollut paikallaan tuon rodeon ikuistamiseksi! Ehkä ensi kerralla sitten. Blackille pisteet siitä, että rodeot jää aina kuitenkin tarhaan ja kun hevosen taluttaa valjastuspaikalle, se on jälleen oma rauhallinen itsensä. Pieniä varustemuutoksia on tullut viime aikoina. Sen lisäksi, että valmentajat "nikkaroivat" harjoituskärryihin uuden penkin, on Blackilla pari viime kertaa ollut myös obersekki. Viime keväänä siihen ehdittiinkin jo hieman totutella ja nyt se myös sitten vähän rauhoittaa tuota pään viskomista treenatessa.
Radalle kävelimme vapaasti ilman sekkiä vaan sitten kierrosten alkaessa Oppisopimusvalmentaja pisti sekin kiinni. Sekki ilmeisesti tarkoittaa Blackille, että nyt sitten juostaan ja heppa oikein pyysi vauhtia. Treenailimmepa jälleen myös traktorin kanssa, kun Vastuuvalmentaja samalla linkosi meille radan kisakuntoon. Black on selvästikin päätynyt siihen lopputulokseen, ettei traktori ole vihollinen - ei edes silloin, kun se viskoo lunta. Jälleen pisteet Blackille!
Muutaman juoksukierroksen jälkeen minä puolestani pyytelin Blackilta vauhtia vähän pois, josko malttaisimme kävellä, kun edessä olisi vielä n. 3 km edestakainen metsätienpätkä, se lempparimme pitkine suorineen. Myös tämä oli juuri meitä varten lingottu ja odotti kengätöntä juoksijaa! Tällä kertaa myös Ponityttö pääsi kärryille mukaan, kun uusi penkki mahduttaa meidät molemmat kyytiin. Tandemina sitten matkasimme tämän lenkin ja ei voi muuta kuin nauttia! Black selvästi tykkää näistä suorista samalla tavalla, kun aina kyselee, että josko voisi tässä vähän vauhdikkaammin edetä.
Blackille muuten ropisi tänään pisteitä enemmänkin. Kohtasimme metsälenkillä moottorikelkan, mikä kiitäessä vierellämme pellolla tarjosi hiittiapua: Vaan Black "Iceman" Boost tietää, ettei lumimobiili ole sen kummoisempi vihollinen kuin traktorikaan. Myöskään tuo metsien pelottava mörkö, hiekkainen ja tumma lumimöhkäle ohitettiin vain hieman korvia pyöritellen: vihollinen, mutta hyvin mitätön sellainen. Sen sijaan rohkeutta ja itsensä ylittämistä vaati keskellä tietä vaaniva terävähampainen ja -kynsinen petoeläin. Pienen häkeltymisen jälkeen Black kokosi itsensä hienosti ja näytti hieman suuremmalta ja karkoitti ilveksen... no hyvä on sitten - naapurin kissan - pakosalle.
Myös Liitävä pääsi tänään valjaisiin ja sillä suokkivarsalla sitä virtaa riittää! Muuten niin kiltti möllykkä kuin se onkin, niin kärryjen edessä varsa on varsinainen tehopakkaus. Jos Black on ajatuksella ajettava, saa Liitävän kanssa käyttää kaiken tahdonvoimansa, että se pysähtyy. Oppisopimusvalmentaja ajoikin sillä mukavan treenin pellolla ja kyllä siinä villivarsakin kesyyntyy, kun sai vähän energiaansa purkaa kärryjen edessä.
Viikon tehokas ja reipas treeniputki on hevosilla siis takana ja huomenna ne viettävät ansaittua lepopäivää. Ja jos joku väittää, ettei hevonen tykkää treenistä, niin linkitänpä tähän hymyilevän todistusaineiston Ponitytön blogista:
Tänään puolestaan pyyhkäisimme hevosten luokse jo aikaisemmin aamulla. Vastuuvalmentaja oli ajamassa kuusivuotiasta ja sillä aikaa me palkolliset ;) siivosimme karsinat ja tallin. Black oli tapansa mukaan pihalla piilossa vaan innostuipa ori sitten meille vähän pörhistelemään. Vai mitä pidätte tästä:
 |
| Tyyni, rauhallinen ja aikuismaisen arvokas |
 |
| Innostunut, villi ja varsamaisen riehakas |
 |
| Ne kengättömät kaviot |
 |
| Kaikki hyvin, kunhan seuraavaksi ei tule ponnistusvaihe aidan yli... |
 |
| Alkuverryttely - Done! |
Se videokamera olisi ollut paikallaan tuon rodeon ikuistamiseksi! Ehkä ensi kerralla sitten. Blackille pisteet siitä, että rodeot jää aina kuitenkin tarhaan ja kun hevosen taluttaa valjastuspaikalle, se on jälleen oma rauhallinen itsensä. Pieniä varustemuutoksia on tullut viime aikoina. Sen lisäksi, että valmentajat "nikkaroivat" harjoituskärryihin uuden penkin, on Blackilla pari viime kertaa ollut myös obersekki. Viime keväänä siihen ehdittiinkin jo hieman totutella ja nyt se myös sitten vähän rauhoittaa tuota pään viskomista treenatessa.
 |
| Näyttääkin ihan Ravihevoselta Huomatkaa myös letti! (Kuva: Ponityttö) |
Radalle kävelimme vapaasti ilman sekkiä vaan sitten kierrosten alkaessa Oppisopimusvalmentaja pisti sekin kiinni. Sekki ilmeisesti tarkoittaa Blackille, että nyt sitten juostaan ja heppa oikein pyysi vauhtia. Treenailimmepa jälleen myös traktorin kanssa, kun Vastuuvalmentaja samalla linkosi meille radan kisakuntoon. Black on selvästikin päätynyt siihen lopputulokseen, ettei traktori ole vihollinen - ei edes silloin, kun se viskoo lunta. Jälleen pisteet Blackille!
 |
| Kaviot eivät tierotu, kärryn renkaat sen sijaan näin tekevät! (Kuva: Ponityttö) |
Muutaman juoksukierroksen jälkeen minä puolestani pyytelin Blackilta vauhtia vähän pois, josko malttaisimme kävellä, kun edessä olisi vielä n. 3 km edestakainen metsätienpätkä, se lempparimme pitkine suorineen. Myös tämä oli juuri meitä varten lingottu ja odotti kengätöntä juoksijaa! Tällä kertaa myös Ponityttö pääsi kärryille mukaan, kun uusi penkki mahduttaa meidät molemmat kyytiin. Tandemina sitten matkasimme tämän lenkin ja ei voi muuta kuin nauttia! Black selvästi tykkää näistä suorista samalla tavalla, kun aina kyselee, että josko voisi tässä vähän vauhdikkaammin edetä.
Blackille muuten ropisi tänään pisteitä enemmänkin. Kohtasimme metsälenkillä moottorikelkan, mikä kiitäessä vierellämme pellolla tarjosi hiittiapua: Vaan Black "Iceman" Boost tietää, ettei lumimobiili ole sen kummoisempi vihollinen kuin traktorikaan. Myöskään tuo metsien pelottava mörkö, hiekkainen ja tumma lumimöhkäle ohitettiin vain hieman korvia pyöritellen: vihollinen, mutta hyvin mitätön sellainen. Sen sijaan rohkeutta ja itsensä ylittämistä vaati keskellä tietä vaaniva terävähampainen ja -kynsinen petoeläin. Pienen häkeltymisen jälkeen Black kokosi itsensä hienosti ja näytti hieman suuremmalta ja karkoitti ilveksen... no hyvä on sitten - naapurin kissan - pakosalle.
Myös Liitävä pääsi tänään valjaisiin ja sillä suokkivarsalla sitä virtaa riittää! Muuten niin kiltti möllykkä kuin se onkin, niin kärryjen edessä varsa on varsinainen tehopakkaus. Jos Black on ajatuksella ajettava, saa Liitävän kanssa käyttää kaiken tahdonvoimansa, että se pysähtyy. Oppisopimusvalmentaja ajoikin sillä mukavan treenin pellolla ja kyllä siinä villivarsakin kesyyntyy, kun sai vähän energiaansa purkaa kärryjen edessä.
Viikon tehokas ja reipas treeniputki on hevosilla siis takana ja huomenna ne viettävät ansaittua lepopäivää. Ja jos joku väittää, ettei hevonen tykkää treenistä, niin linkitänpä tähän hymyilevän todistusaineiston Ponitytön blogista:
 |
| Kukaan ei voi väittää ettei lenkeillä olisi hupaisaa. (Kuva: Ponityttö) |
Aivan loistava tää viimeinen kuva :D
VastaaPoistaVuoden Hymypoika ja taustajoukot kiittävät! :)
VastaaPoista