Pilvenmäki Special

Pilvenmäki - nimensä mukaisesti

 
Hei kaikille ja terveiset Forssasta! Kylläpä tuota reissua oli odotettukin ja viimein viime tiistaina rullasi auton mittariin reippaat tuhat kilometriä lisää, kun huristelimme Forssaan ja takaisin. Auto oli täynnä Blackin ihmisiä, sillä tämän omistajan retaleen lisäksi kyytiin mahtuivat myös Vastuuvalmentaja, Oppisopimusvalmentaja ja kasvattaja ja näin Blackin fanibussi oli valmiina matkaan!

Mitäpä kuului hevosellemme kolmen kuukauden jälkeen? Onko se todella kasvanut niin hurjasti kuin valmentaja kertoi? Tuntisiko se meidät vielä? Mitä valmentaja Sanna Kiiski ja valmentajan luottokuski Jouni Nummi tuumivat Blackista, hevosen edistymisestä ja tulevaisuuden suunnitelmista?

Ja sitten seuraa vastausosio, meidän oma Pilvenmäki Special.

Pilvenmäen komein kenokaula <3

Ikuisuudelta tuntuvan matkan (joka mentiin niin sanotusti nätisti ja reippaasti...) jälkeen hiljentelin viimeiset metrit Varsakujaa Sannan tallin pihalle. Valmentaja itse oli treenilenkillä erään starttarinsa kanssa, mutta oli puhelimessa tovi aikaisemmin kertonut Blackin olevan tarhassa - jos vielä oriin tunnistamme. Ja siellähän se oli, mustana ja komeana, meidän Black. Jokainen meistä kutsui Blackia nimeltä ja kyllähän ne poijjaan korvat pyörivät tuttuun tyyliin, vähän hörötystäkin sekaan. Hittolainen, miten tuota otusta olikin kaivannut!

Liekö sitten oriin oma mielipide omistajien ilmaantumiseen...

Kun astelimme tarhan kupeelle, niin osoittautui toteen, että ei se valmentaja ollut hulluja puhunut: kyllä varsallemme oli senttejä tullut lisää! Eikä ainoastaan säkäkorkeuteen vaan ihan kuin tässä kolmen kuukauden aikana se olisi saanut enemmän ison hevosen raameja. Rimpula ei ollut lähtiessäänkään vaan siitäkin vielä kasvanut kohti tulevia mittojaan.

Jouni Nummi ehti vaihtamaan pari sanaa kanssamme ennen kuin suuntasi Teivon raveihin. Koska Blackin treeniä on kasvupyrähdyksen myötä kevennetty, on Nummi itse ajanut hevosta vähemmän ja keskittynyt enemmän starttihevosiin. Blackin treeni kun on ollut sitä kunnon kasvattamista ja hevosen ehdoilla ja vauhdeilla menevää, joten Sanna ja tallityöntekijät ovat suurimmaksi osaksi huolehtineet Blackin treenistä ja kuulemma ihan kovasti hevoseemme tykästyneetkin. Black sai hieman moitteita keskittymiskyvyn puutteesta, vaan tiedä sitten, minkä verran tuohon on syytä varsamaisuudella ja minkä verran orimaisuudella. Ihan vauva se kuitenkin vielä on ja oriina niin kovin nallekarhumainen. "Nallekarhu" oli valmentaja Sannan oma luonnehdinta Blackista.

Tarinoinnin ja kahvittelun jälkeen oli aika pistää Black valjaisiin ja siinä samalla mittasimme myös oriin säkäkorkeuden. Riippuen nyt hieman kinttujen asennosta ja kengistä, niin korkeudeksi mitattiin n. 158 cm ja ehkäpä hieman takakorkea, n. + 1 cm. Viisi senttiä siis korkeutta lisää ja aikas lyhyessä ajassa. Eipä ihme, jos hevonen vielä askeliaan ja balanssiaan hakee, kun kuitenkin vielä reippaanlaisesti kasvaa ja vaikuttaa siltä, että tulee kasvamaan vielä muutamia senttejä.

Black ja treenivarusteet

Hevosemme treenivarustukseen on kotoa lähdön jälkeen tulleet silmälaput ja pumpulit korviin. Lisäksi niskasiili kuuluu tämän ravurin nykymuotiin. Ja huomatkaa myös nuo ruskeat ohjat! Sanna sanoikin, että heillä käytetäänkin pääsääntöisesti vain ruskeita ohjia ja hyvältähän nuo näyttävät. On meillä mainio valmentajavalinta: Loistava sijainti, loistavat treenimahdollisuudet, pieni talli ja yksilöllinen valmennus, ammattitaitoinen ja hyvä huolenpito - ja ruskeat ohjat!!! Eli kunhan sitten joskus jonakin kauniina kauniina päivänä Black on startissa, niin kuvitelkaa tuo yllä oleva komea hevonen ja vaihdetaan vain rintaremmin väri puna-mustaksi. Täydellinen! :)

Alku- ja loppuverryttelyksi käy mukavasti se muutaman sadan metrin matka tallilta raviradalle ja sittenpä hölkäten radalla - hop hop. Seuraavaksi muutama kuva Blackin pussihousutreenistä, rattailla Elina:

Tässä mennään vähän päätä viskoen, ei niinko kehtais.

Rentoa tyylittelyä

Ja sama kilpailusuuntaan

Ravihev... varsa

The bald and beautiful

Kuten kuvistakin näkyy, niin kyseessä ei ollut mikään vauhdittelutreeni, vaan vauhtina on juuri sen verran, kun hevonen mielellään menee. Nyt ei haluta hätistellä, vaan kasvattaa kuntoa, kestävyyttä ja pitää treeni Blackille mielekkäänä. Nyt pitkästä aikaa hevosemme nähneenä, niin onhan se todettava, että se rento ja letkeä Blackin ravi on johonkin tässä välissä kadonnut ja hieman töksyttäen hevonen radalla eteni. Syy siihen löytynee nopeasta kasvusta. Kuvitelkaa (tai muistelkaa) kasvava ihmislapsi ja mitenkä ne kasvukivut vihloivatkaan. Samalla tavalla se voi olla hevosellakin, jonka kasvavat raamit vasta opetuttavat uusiin ulottuvuuksiin ja lihakset myös kipeytyvät helposti. Toinen mahdollisuus on myös oriille tyypilliset vaivat ja kivut kiveksissä, jolloin ruunaus voi olla hyvä vaihtoehto - nallekarhullekin. Lisäksi tietysti tuo nuori ikä näkyy kaikessa menossa: vähän kokeilemista ja kiusantekoa, riimunnarun nykimistä ja sitä jo aikaisemmin mainittua keskittymiskyvyn puutetta. Parhaimmillaan sitten toisen hevosen nähdessään mennään häntä tötteröllä radalla sen minkä pääsee eli halutessaan ne vauhditkin ovat olemassa.

Entäpä sitten ne tulevaisuuden suunnitelmat? Sovimme valmentajan kanssa, että Blackille varataan Forssan hevosklinikalle kuvausaika. Siitä oli aikaisemminkin puhetta, vaan nyt vaan sovittiin, että hoidetaan se alta pois mahdollisimman pian. Kuvista katsotaan kasvurajojen umpeutuminen ja mahdolliset irtopalat kaikista kintuista. Lisäksi eläinlääkäri tutkii ja arvioi ruunauksen tarpeellisuuden. Mikäli kasvurajat ovat vielä auki, tarkoittaa se, että Black kasvaa vielä ja sen myötä ei sitten kiirehditä hiittivalmennustakaan. Mahdolliset irtopalat puolestaan voivat tarkoittaa kirurgista operaatiota ja irtopalojen poistoa, etteivät ne vaivaa nyt, eikä uran myöhemmissä vaiheissa. Taitaa olla melko normaali toimenpide ravihevoselle. Mikäli eläinlääkäri suosittelee ruunausta hevosen terveyden vuoksi, niin ilman muuta me sitten päädymme siihen ratkaisuun. Toimenpide voi olennaisesti parantaa hevosen elämänlaatua ja myös raviuran kehitystä, jos nykytila oriina sitä puolestaan sitten haittaa. Edetään tässä kuitenkin tilanteen mukaan ja näin rapa-aikaan olisi tuon mahdollisen ruunauksen kanssa paras ajankohta joka tapauksessa talvella, jolloin infektioriski on pienempi. Jotenki niin kovasti tykkään meidän nallekarhuoriista, mutta paras ratkaisu on tietenkin aina hevosen terveyden kannalta paras ratkaisu.

Tämän piiitkän tarinan opetus ja loppuyhteenveto on se, että on meillä kyllä niiiin komea ja maailman paras Black Ice Boost, että ei voi omistajan retale olla kuin onnellinen. Siitäkin huolimatta, ettei vielä ravata tuhatta eikä sataa (ja ehkä jopa juuri siksi). Black on kaukana, mutta hyvissä ja taitavissa käsissä ja selvästikin hyvinvoiva ja tyytyväinen ori siellä etelässä asustaa. Kiitos kovasti Sannalle ja tallinväelle tiistain kyläilypäivästä ja kaikkea hyvää jatkoon! Näihin kuviin ja tunnelmiin päätämme tämän Pilvenmäki Specialin - seuraavaa odotellessa. :D