Oppisopimusvalmentajan treenivuoro

Kimpanvetäjän velvollisuutena on pitää yhteyttä hevosen ja kimpan sidosryhmiin, kuten treenariin... ehheh. Siispä pirauttelin iltani ratoksi Oppisopimusvalmentajalle, jonka tiesin tänään käyneen ajamassa hevoset. (Saamarin työelämä, kun sitoo minut arkisin valoisaan aikaan pois hevosten luota...) Kyselin siis kuulumiset ja hyvää kuului. Keli oli lauha ja muutaman sentin lumikerros taikoi tuoreita jälkiä pellolle.

 Blackin kanssa on menty peltolenkkiä pari kierrosta ja muutama kierros myös hangessa vedättäen. Nyt sitten suurella ylpeydellä kerron, että poikasemme on selättänyt aikaisemmin kovasti pelottavana koetun umpihangen ja käveli kuulemma hankeen ihan muina hevosina! Voi persus, kun poijjaalla kohta vieläkin komiammat lihakset persuksissa! Siinä se voima kasvaa ja meitä kärryillä istujia kun on joka sorttia, niin valmennus ja vastus monipuolistuu ihan itsestään.

 Huominen on vapaapäivä ja Black valjastetaan viimeisen kerran tänä vuonna todennäköisesti 30. päivä sunnuntaina. Uudenvuodenaaton paukkeet onkin turvallisinta ottaa vastaan omassa karsinassa.
Tämän taidekuvan askelkuviona lienee piaffe...

Kommentit

  1. Johanna28. joulukuuta 2012 klo 22.25

    Heh...Emmillä ei ollut pienenä ongelmaa hangessa, koska veti mut pariin kertaan arvaamatta koppiksilla tieltä pellolle hankeen... Mutta kesäinen pelto - se vasta paha oli! Piti hyppiä pystyyn, kun teivosta tullutta city-hevosta koitettiin saada kärryillä ekaa kertaa tieltä pellolle. No way, nilkathan siinä kurastuu ;D

    VastaaPoista
  2. Marjo29. joulukuuta 2012 klo 21.30

    Huh, kivi vierähtää sydämeltä - eli nämä kaikki kuuluu ikään ja kokemuksen karttuessa mennään eteenpäin... Selittelinkin hankikammoa sillä, että mistäs sitä hevonen tietää, mitä kamalaa siellä hangessa on, jos ei ole koskaan siellä käynyt. Ja kuraiset kintut ON PAHA! ;) Vesilätäköistä vielä roiskuukin! OMG. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Johanna31. joulukuuta 2012 klo 18.41

      Jep, harjoitus tekee mestarin. Toiset tarvii sitä kerran, toiset kymmenen...Emmi kuuluu jälkimmäiseen jästipää osastoon. Mutta tuli siitäkin helppo ja toimiva ravuri, vaikka varsana se meni teivon mäkeä mieluummin kyljellään...omistajan epätoivon hetkiä on koettu, mutta voi sanoa, että kyllä se siitä ;D

      Poista

Lähetä kommentti

Terveisesi, kysymyksesi tai kommenttisi Bläksälle ja taustajoukoille

Luetuimmat

Ois voinu käydä huonomminkin...

Kuva
Näyttää siltä, että tässä raviurheilussa sitä saa koko ajan odottaa ja jännittää jotain: Onko se loimi tänään(kin) revitty kappaleiksi? Miten startti menee, kun lähtöpaikka on se ja se tai ensi kertaa riisutaan kenkiä? (Toivottavasti vielä joku päivä.) Viime aikoina on jännitetty jalan turvotuksen määrää seuraavana päivänä tai niin kuin tänään - eläinlääkärin lausuntoa ja valmentajan puhelinsoittoa. No, eläinlääkäri kävi ja valmentaja soitti. Tänään Blackin jalka siis ultrattiin ja eläinlääkärin kommentti oli ollut kuta kuinkin, että "Huh-huh! Vähällä olette selvinneet. Olisi voinut käydä hullustikin." Sovitaan, että tässä vaiheessa tuo on lohduttava kommentti ja sitähän se on. Diagnoosi (ja luonnollisesti myös se lasku) kolahtaa vielä postilaatikkoon, mutta tässä se lyhyesti:  Pinnallisen koukistajajänteen tapaturmainen vamma. Vamman laajuus on 15 %. Vammajalka ja patti Kuva: Valmentaja Jo viime viikolla, kun tätä ja kaikkea tätä pahempaa mielessä pyöritteli, tul...
Lue lisää

Tikusta asiaa - hematologiaa

Kuva
Liitävää voisi vielä vähän hypettää, sillä niin liitäväiset on yhä fiilikset eilisen opetuslähdön jäljiltä. Otetaan tähän kohtaa kuitenkin pari sanaa blogin varsinaisesta sankarista, Bläksästä. Hienosti menneen harjoistusravien jälkeen olivat fiilikset tuolloinkin korkealla. Pari hiittiä alle ja eikun nimi listaan ja Moilanen rattaille. Tai joku. Vaan sitten tuli poikaseen syysflunssa siihen malliin, että treeneihin tuli luova tauko. Verta otettiin hevosesta kahteen otteeseen ja teinkin laboratoriotutkimustulosten kanssa vähän kotiläksyjä. Muun muassa kuopiolaisen Movet-eläinlaboratorion sivuilta löytyy hevosen verenkuvan viitearvot. Selvisi muuten sekin, että se B siinä edessä tarkoittaa veri (blood), mikä osoittaa tutkimuksen lähteen: B-leuk, B-eryt... Kaikkee sitä oppii ku vanhaks elää. Itsehän en vieläkään tiedä, mikä on ihmisellä hyvä verenpaine, mutta hevosen hematologia on kohta hallussa. :) Blackin ensimmäinen veriarvojen tutkimustulos kertoi, että leukosyytit, valkosolut,...
Lue lisää

Uskonpuutetta ja toivonkipinöitä

Kuva
Juu, hengissä ollaan. Niin myös sankarimme Black. Tunnelmat ovat tässä kesän mittaan olleet vähintäänkin kaksijakoiset, eikä blogin kirjoittamiseen ole välillä oikein löytynyt aihetta tai toisaalta motivaatiotakaan. Seuraajillemme olemme kuitenkin pienen tilannekatsauksen velkaa, joten olkoon tässä sellainen. Tekstissä mukana myös omaa pohdiskelua ja omia mielipiteitä, mitkä eivät välttämättä sellainaan edusta kimpan mielipiteitä. Blogistin etuoikeudella. :D Blackin vakavasta, oikean etujalan koukistajajänteen repeämästä tuli heinäkuun alussa kaksi kuukautta täyteen. Se oli myös aika, jonka halusimme hevoselle ja paranemiselle antaa ja, että näkisimme, miltä tilanne näyttää pienen kuntoutuksen jälkeen. Rehellisyyden nimissä omat odotukseni eivät olleet tuolloin kovinkaan korkealla. Toivonkipinää piti omalla kohdalla yllä ainoastaan se, että eläinlääkäri saattaisi sanoa, ettei vamma ollutkaan niin laaja. No, ei se sitä sanonut. Vamma oli edelleen yhtä vakava, mutta ultraäänitutkimukse...
Lue lisää