Black Ice Boost

Kuvaspesiaalia tästä ei kyllä tullut. Innoissani ennätin blogin ääreen, että NYT mie kirjoitan kuvien kera auki viime loppuviikon ja viikonlopun. No, kuinkas kävikään. Miulla on puhelimessa kuvia punaisesta hevosesta, suomenhevosista, seinistä ja kissasta. Ei Bläksästä. Toimitus pahoittelee virhettä. Huutokauppareissu, jonne miun ei tänäkään vuonna pitänyt lähteä, toteutui kuitenkin. Vahingossa olikin töistä vapaata jo torstaista alkaen eli eikun torjantaina aamusta jo kiskojen päälle ja isolle kirkolle, siitä vajaan tunnin siirtymä punaiseen onnelliseen bussiin ja - tadaa - seitsemän tunnin jälkeen olet Forssassa. Eipä tarinamme ja matkani siihen tosin päättynyt: siitä pari tuntia ja olen Turussa. Taas. Hevosenomistajuus tosiaan avartaa ystäväpiirin lisäksi myös maailmaa. Olin tuskin koko pikkuisen ikäni aikana käynyt Turussa paria kertaa enempää ja nekin yleensä matkalla Ruotsiin. Nyt olen viime vuosina löytänyt sieltä itseni kerta toisensa jälkeen, useimmiten vähemmän suunnitell...

Kyllähän se taas aikansa otti ennen kuin blogin kirjoitus kutsui. Se on kiireistä tämä elämä niin kesälomalla kuin töissäkin ja, kun starttikuulumisia ei ole ollut kerrottavana, hiljaiseksi on vetänyt. Kuten tarinamme on tässä kuluneina vuosina edennyt voitosta EI voittoon, niin kävi tälläkin kertaa. Olisi kieltämättä ollut mielenkiintoista nähdä Bläksä silloin Tampereella. Vähän oli puheissa kengät pois ja jenkit perään ja huristella haamumaileriksi. Ei tarvinnut kuitenkaan huristella mihinkään muualle kuin klinikalle jättämään heppa pois startista. Sen enempää draamaa ei tähän kuitenkaan onneksemme sisältynyt, vaan Bläksä vain aristeli hieman jalkojaan siinä valmisteluissa ja oli vähän koheltamisen kolhuakin. Lähtöpaikka oli niin priima ja hevonen niin nousukuntoinen, että kaikki mahdolliset konstit kokeiltiin, että päästäisiin Teivoon. Olen sanonut varmaan sata kertaa tässä blogissa sanan jännevammahistoria . Ja sanon taas: Tuollla jännevammahistorialla ei kuitenkaan voitu, eikä ha...

Kun treeneissä näyttä tältä... (Kuva: Valmentaja) ...näyttää raveissa 17.7. tältä (Kuva: profotoklubi.kuvat.fi) Tähän mennessä Bläksällä siis sataprosenttista työtä Riihimäen kaviouralla. Ja voi, kyllä tätä on juhllittu ja iloittukin, vaan niin on olevinansa kiirettä pitänyt, etten ole sitä riemua tänne ehtinyt jakamaan. Valmentajapariskunnan kanssa me onneksi ehdimme St. Michel -raveissa sekä juhlimaan edellisen voiton (ja ajamaan senkin lähdön vielä pari kertaa uusiksi) että spekuloimaan tämän tulevankin startin. Selvää oli jälleen, että jos ei kaaduta ekaan kurviin, pärjätään pitkälle. Ja eihän se Bläksä kaatunut. Oli oikein tormakkana kurakelistä huolimatta. Iivarikin intoutui vihjailemaan Riksun vihjeissä:  4 Black Ice Boost on noussut yhtäkkiä elämänsä iskuun. Turussa ruuna menetti Fast Cupin finaalipaikan noustuaan 3. sisältä maalisuoralla turhaan ulos. Hevosella oli maalissa vielä voimia. Kuusivuotias lähtee puoli reippaasti ja päässee joko kärkeen tai sen lä...

  Sanotaan, ettei hevonen tiedä, paljonko sillä on rahaa. Ei tiennyt Bläksäkään eilen, kun juoksi Fast Cup -karsintalähdössä rikkaampiaan vastaan. Realistiset odotukset olivat sijoille 3-5 ja sekin tiedettiin, että ennätysvauhtejaan saisi hätyytellä. Lopputuloksena 4. sija korotetuilla rahoilla ja aika 15,9 täyttivät nämä odotukset erinomaisesti. Alkaa tosiaan olla jo vähän sinnepäin! Oli kuulemma lämmitys ollut jo erityisen hyvä. Kengät nakattiin starttiin pois ja lähdettiin tosissaan haastamaan kovempia. Ruuna näyttikin huisin hyvältä koko lähdön ajan ja pysyi mukana porukassa helponnäköisesti väliajoin 12,0 - 16,5 - 15,5 - 13,0. Kiriväyliä ei meinannut loppusuoralla tulla, joten käänneltiin jo vähän uloskin. Kuski sanoi, että sen verran hyvältä ja hyvävoimaiselta tuntui hevonen, että kelpasi käännellä ja koittaa. Jälkiviisaana näyttää kuvissa, että sisäradalla oiskin väylät auenneet, mutta näitä kun ei etukäteen tiedä. Voittaja meni 15,4 ja komea neljäs sija tuollaisessa lä...

Kukaan ei ole niin optimistinen kuin hevosenomistaja. Niinpä hevosenomistaja sanoo kyllä , kun valmentaja ehdottaa, että Turussa ois viikon päästä sarja, joka ei ole ihan niin nappi kuin edellinen, mutta jossa nousukuntoinen ruuna voisi vähän pärjätäkin. Vaatimattomasti kyseessä olikin sitten Fast Cup -karsinta, joka kysyi vähän osallistumismaksuakin, mutta missä kolme parasta lunastaa tiensä Vermossa syyskuun alussa juostavaan finaaliin. Kyllä. Minulla oli ilo tavata Joensuussa viime viikolla Blackin tuore kuljettajatuttavuus. Nuori herra Irrihän osoittautui varsin huumoripitoiseksi kaveriksi, mikä eittämättä on hyvä ominaisuus tämän nuori herra Black Ice Boostin tuntien. Ohjastaja ei moittinut Bläksää, vaikka sanoikin sen kurveissa vähän tukea tarvitsevankin. Nimenomaan tukea, ei korjausliikettä. Siinä näyttäisi olevan tie Blackin - no jos ei menestykseen, niin ainakin maaliin asti pääsemiseen - antaa ruunan juosta vaikka millaisena banaanina, pidä ohjista kiinni ja jätä suoralla m...

Huh-huh. Mitä ihmettä tossa just tapahtu? Tai niin kuin tuossa jo muutama tunti sitten, mutta varuilta olen muutaman kerran katsonut Bläkin lähdön toto-TV:stä siltä varalta, että olen jotenkin pahemman kerran sekaisin (koska sekin voi olla ihan mahdollista). Varsinkin, kun olen aina miettinyt, että jos joku joskus sanoisi, että "Black Ice Boost karkaa maisemiin", se tarkoittaisi sitä, että se kaatuu kurvissa ja karkaa kuskilta tai ei pysähdy kotitarhassa riekkuessaan ja tulee aidasta läpi (se on tapahtunut) tai jos karkaa maisemiin, niin pysähtyy jonkin ajan kuluttua kysymään tietä... "Lähes neljälläkymmenellä metrillä..." Parempi aloittaa siis alusta tämä Riihimäen tarina. Oikein mallikkaan tauoltapaluustartin jälkeen tiemme vei siis Riihimäelle varsin sopivaan sarjaan, Kokelas Meeting -lähtöön, jossa tuntumaan ruunan ohjaksiin ottaisi ensi kertaa Joni-Petteri Irri. Kesärata kuuma olisi aina pienoinen arvoitus hevoselle, jolla on omalaatuinen ajatuksenkulku...

Otetaas pikainen katsaus menneeseen ja tulevaan, kun sujuvasti olen taas onnistunut, jos en nyt vallan unohtamaan, niin ainakin välttelemään kirjoitushommia. Pitkään olikin vähän murheenalhoa, sillä sen edellisen startin jälkeen Bläksä oli taas kipeä. Se ravaili kyllä reeneissä mukavasti, mutta kuten vaisun startinkin jälkeen, sykkeet huitelivat pilvissä. Koska Bläksä elää oman elämänsä pudotuspelivaihetta, ei haluttu kuitenkaan syynätä taas koko ruunaa läpi klinikalla, vaan mentiin perinteisellä lepoa ja rakkautta -menetelmällä. Valmentaja syötteli sille pariakin erilaista lisäravinnetta ja puhdistuskuuria ja sovittiin, että 9.6. perjantaina Forssassa kokeillaan taas. Bläksä siis starttasi männä viikon perjantaina Pilvenmäellä ja olikohan se elämänsä ensimmäinen 3100 metriä... Ei ehkä ihanteellisin tauoltapaluumatka, mutta toisaalta, jos hevonen onkin edelleen piilevästi kipeä, se on kivempi kontata kotiin Pilvenmäen ovaalilta ku vaikkapa Vermosta. Volttilähdössä vauhtienkin toivott...

Hippasen haipakkaa tässä pitänyt ja jäänyt viimeisimmät ennakot ennakoimatta täällä. Ehkä ihan hyvä, kun tässä jälkipuinnissa jouduttaan toteamaan, ettei odotuksia päästy lunastamaan vieläkään. Eilen Forssan lounareissa Bläksän tulosriville kirjattiin hpl. Tallikuulumiset kertoivat, että ennakolta kaikki oli hirmuisen hyvin. Bläksä sai hieronnan ja oli pirteä. Velmuilee tarhassakin siihen malliin, että energiaa näyttäisi riittävän. Lehteen valmentaja antoi kommenttina, että tuon 6-vuotiaan varsan kanssa ei koskaan tiedä, mitä tapahtuu, mutta tietysti sille on aina vähän odotuksia. Korvia on laitettu kiinni enemmän viime starttiin ja niin tähänkin. Hyvä balanssi on löytynyt rautakengistä edessä ja alumiinista takana. Lähdön ei tälläkään kertaa pitänyt olla ihan mahdottoman paha. Lähtöpaikka 12 sen sijaan ei ollut paras mahdollinen, mutta loppukirihevosellemme sieltäkin jonkinlaisia odotuksia tietysti oli. Sitkeästi vihjaajat ja petsaritkin jaksavat vielä uskoa "tauluaan...