Näyttelyn paras 1-vuotias lämminverinen
Joensuun raviradalla pidettiin 9.10.2012 tuo odottamamme tamma- ja varsanäyttely. Tässä näyttelytuloksia Hippoksen ja Pohjois-Karjalan Hevosjalostusliiton sivuille odotellessa, raportoidaan tulokset näin melko tuoreeltaan. Ennen kuin palataan otsikon mukaisiin tuloksiin, käydäänpä läpi hieman kuulumisia parilta viime päivältä.
Maanantaina siis oli tämä kuurausoperaatio, mikä käynnistyi sillä, että kaksi mallikelpoista varsaa lastattiin mallikelpoisella suorituksella traileriin ja eikun kotipihaa kohti. Tämä huima alle puolen kilometrin matka meni oikein mainiosti.
Ensimmäisenä pesuvuorossa oli Liitävä. Tästä oriista alkaa jo huomata, että sen koko ja ego alkavat vaatia jatkuvaa tekemistä, sillä tällainen leppoisa olostelu laitumella purkaantuu sitten turhaantumisena ja yli-innokkuutena aina silloin, kun jotain vähänkin erikoista tapahtuu. Varsa osoitti mieltään ja täysin tavoistaan poiketen koetti tarjota osumaa milloin etusella, milloin takasella. Hetken jos poika olisi malttanut, olisi varmasti huomannut, miten mukavalta pesu oikeastaan tuntuikaan... Periksi ei kuitenkaan annettu, sillä opittavahan se joskus on hevosenkin. Lopulta pörhäkkä ori ravasi tarhassa loimi selässään.
Black sitten puolestaan vain seisoi tyynenä paikallaan, kun likainen vesi valui pitkin selkää ja juuriharjalla kura sai kyytiä. Tätä ennen oli vielä selvitetty harja ja häntä. Pehmeällä pesusienellä pyyhittiin pää ja lopuksi myös ravurin tärkeimmät työvälineet - jalat, ja niin myös se oriin tärkein työväline. ;) Kavioille myös kuuraus ja kunnon puhdistus ja eikun mustana kiiltävä kaunis hevonen kuivamaan loimen alle.
Hevoset saivat viettää yön tallissa. Aamulla olikin sitten aikainen lähtö, kun kahdeksan jälkeen starttaili hevoskuljetus kohti Joensuun ravirataa. Ilmoittautumisessa saimme käsiohjelman mukaisen numeron 4 ja sittenpä oli vielä hetki aikaa hevosen siistimiseen. Kotioloissa niin rento ja leppoisa Black osoitti olevansa ori: musta orimme hirnui ja ravasi häntä korkealla ilmassa.
Mahdoton Black ei ollut kuitenkaan missään vaiheessa, vaan täysin pideltävä ja luottavainen, kunhan ensin sai sen muistamaan, että tämä pieni ihminen riimunvarren jatkona tosiaan on se, joka määrää. Blackillä oli suitset, mutta päitset jätettiin siihen päälle ja ketjuriimu oli kiinni pelkissä päitsissä. Kevyemmästä ohjauksesta huolimatta hevonen pysyi nätisti käsissä, vaikka askelia siinä sai välillä ottaa useamman. Ainoa tiukka paikka meinasi tulla valjastushallissa, missä oli ensin mittausten vuoro ennen liike- ja rakennearvostelua. Kun valjastushalliin tyrkkää kerralla kaksi 1-vuotiasta oria ja vielä 4 saman ikäluokan tammaa, oli Blackillä täysi tohina päällä. Myös varpaani huomasivat tämän. Vaan onneksi kengän kärjessä oli sopivasti väljää, eikä vammoja tarvinnut raportoida. Mittauksen aikana Black kuitenkin malttoi hyvin. Säkäkorkeudeksi mitattiin 153 cm ja hampaiden, kavioiden ja kivesten todettiin olevan niille kuuluvilla paikoilla.
Sitten oli jälleen hetken verryttelyn vuoro, sillä Black oli ikäluokkansa ensimmäisenä vuorossa ja samassa sarjassa oli siis yhteensä 6 varsaa. Arvosteluvuoro kehässä meni paremmin kuin olin uskaltanut edes toivoa: Käynti oli reipasta, raviin siirryttiin vaivattomasti ja sen ajan, mitä tuomaristo tutkaili ja pähkäili ja arvosteli, hevonen seisoi rauhallisesti, vaikka välillä pitikin tammoille huudella. Tulokset kerrottiin aina suoraan arvostelun jälkeen ja ne oikeuttivat kerrassaan hienoon puhtaaseen II-palkintoon. Tulos piti loppuun asti ja Black palkittiin myös parhaana 1-vuotiaana lämminverisenä Hevosjalostusliiton lahjoittamilla päitsillä.
Kyllä oli hymy herkässä! Vastuuvalmentaja ei näin hyvää tulosta ollut etukäteen uskonut, Oppisopimusvalmentaja ehti sanomaan "mitä minä sanoin", Ponitytön hihkaisu kuuluu videolta palkintoa kuulutettaessa ja tämä hevosenomistaja vaan hymyili pöljänä. Nämä näyttelytulokset jäävät luettavaksi omalle välilehdelleen näille Blackin sivuille. Lisäilen sinne myös kuvia, mahdollisesti jopa videota (jos hevosen esittäjä läpäisee kriteerit) sekä linkit virallisiin näyttelytuloksiin, kunhan ne Hippoksen sivuille ilmestyvät.
Tavoitteeksi asetettujen kokemusten ja elämysten lisäksi odotuksemme siis ylittyivät mitä mainioimmalla tavalla. Siispä tässä on sitten Blackin palkintokaappiin jo sisältöä:
Ja Black - mitäpä tuumi hevosemme? Ori matkusti tyynesti kotiin, hirnui kaverilleen Liitävälle tervehdykseksi ja keskittyi syömään heinää tarhassa. Ei se tuntunut saamastaan maineesta ja gloriasta ylpistyneen lainkaan. Kelien salliessa elo laitumella saa jatkua vielä tovin. Erikoismaininnan tuomareilta saaneet erittäin hyvät reisilihakset pääsevät töihin sitten aikanaan kärrytreenien alkaessa.
Maanantaina siis oli tämä kuurausoperaatio, mikä käynnistyi sillä, että kaksi mallikelpoista varsaa lastattiin mallikelpoisella suorituksella traileriin ja eikun kotipihaa kohti. Tämä huima alle puolen kilometrin matka meni oikein mainiosti.
Ensimmäisenä pesuvuorossa oli Liitävä. Tästä oriista alkaa jo huomata, että sen koko ja ego alkavat vaatia jatkuvaa tekemistä, sillä tällainen leppoisa olostelu laitumella purkaantuu sitten turhaantumisena ja yli-innokkuutena aina silloin, kun jotain vähänkin erikoista tapahtuu. Varsa osoitti mieltään ja täysin tavoistaan poiketen koetti tarjota osumaa milloin etusella, milloin takasella. Hetken jos poika olisi malttanut, olisi varmasti huomannut, miten mukavalta pesu oikeastaan tuntuikaan... Periksi ei kuitenkaan annettu, sillä opittavahan se joskus on hevosenkin. Lopulta pörhäkkä ori ravasi tarhassa loimi selässään.
Black sitten puolestaan vain seisoi tyynenä paikallaan, kun likainen vesi valui pitkin selkää ja juuriharjalla kura sai kyytiä. Tätä ennen oli vielä selvitetty harja ja häntä. Pehmeällä pesusienellä pyyhittiin pää ja lopuksi myös ravurin tärkeimmät työvälineet - jalat, ja niin myös se oriin tärkein työväline. ;) Kavioille myös kuuraus ja kunnon puhdistus ja eikun mustana kiiltävä kaunis hevonen kuivamaan loimen alle.
Hevoset saivat viettää yön tallissa. Aamulla olikin sitten aikainen lähtö, kun kahdeksan jälkeen starttaili hevoskuljetus kohti Joensuun ravirataa. Ilmoittautumisessa saimme käsiohjelman mukaisen numeron 4 ja sittenpä oli vielä hetki aikaa hevosen siistimiseen. Kotioloissa niin rento ja leppoisa Black osoitti olevansa ori: musta orimme hirnui ja ravasi häntä korkealla ilmassa.
Mahdoton Black ei ollut kuitenkaan missään vaiheessa, vaan täysin pideltävä ja luottavainen, kunhan ensin sai sen muistamaan, että tämä pieni ihminen riimunvarren jatkona tosiaan on se, joka määrää. Blackillä oli suitset, mutta päitset jätettiin siihen päälle ja ketjuriimu oli kiinni pelkissä päitsissä. Kevyemmästä ohjauksesta huolimatta hevonen pysyi nätisti käsissä, vaikka askelia siinä sai välillä ottaa useamman. Ainoa tiukka paikka meinasi tulla valjastushallissa, missä oli ensin mittausten vuoro ennen liike- ja rakennearvostelua. Kun valjastushalliin tyrkkää kerralla kaksi 1-vuotiasta oria ja vielä 4 saman ikäluokan tammaa, oli Blackillä täysi tohina päällä. Myös varpaani huomasivat tämän. Vaan onneksi kengän kärjessä oli sopivasti väljää, eikä vammoja tarvinnut raportoida. Mittauksen aikana Black kuitenkin malttoi hyvin. Säkäkorkeudeksi mitattiin 153 cm ja hampaiden, kavioiden ja kivesten todettiin olevan niille kuuluvilla paikoilla.
Sitten oli jälleen hetken verryttelyn vuoro, sillä Black oli ikäluokkansa ensimmäisenä vuorossa ja samassa sarjassa oli siis yhteensä 6 varsaa. Arvosteluvuoro kehässä meni paremmin kuin olin uskaltanut edes toivoa: Käynti oli reipasta, raviin siirryttiin vaivattomasti ja sen ajan, mitä tuomaristo tutkaili ja pähkäili ja arvosteli, hevonen seisoi rauhallisesti, vaikka välillä pitikin tammoille huudella. Tulokset kerrottiin aina suoraan arvostelun jälkeen ja ne oikeuttivat kerrassaan hienoon puhtaaseen II-palkintoon. Tulos piti loppuun asti ja Black palkittiin myös parhaana 1-vuotiaana lämminverisenä Hevosjalostusliiton lahjoittamilla päitsillä.
Kyllä oli hymy herkässä! Vastuuvalmentaja ei näin hyvää tulosta ollut etukäteen uskonut, Oppisopimusvalmentaja ehti sanomaan "mitä minä sanoin", Ponitytön hihkaisu kuuluu videolta palkintoa kuulutettaessa ja tämä hevosenomistaja vaan hymyili pöljänä. Nämä näyttelytulokset jäävät luettavaksi omalle välilehdelleen näille Blackin sivuille. Lisäilen sinne myös kuvia, mahdollisesti jopa videota (jos hevosen esittäjä läpäisee kriteerit) sekä linkit virallisiin näyttelytuloksiin, kunhan ne Hippoksen sivuille ilmestyvät.
Tavoitteeksi asetettujen kokemusten ja elämysten lisäksi odotuksemme siis ylittyivät mitä mainioimmalla tavalla. Siispä tässä on sitten Blackin palkintokaappiin jo sisältöä:
Ja Black - mitäpä tuumi hevosemme? Ori matkusti tyynesti kotiin, hirnui kaverilleen Liitävälle tervehdykseksi ja keskittyi syömään heinää tarhassa. Ei se tuntunut saamastaan maineesta ja gloriasta ylpistyneen lainkaan. Kelien salliessa elo laitumella saa jatkua vielä tovin. Erikoismaininnan tuomareilta saaneet erittäin hyvät reisilihakset pääsevät töihin sitten aikanaan kärrytreenien alkaessa.
Hieno menestys 9.10.2012. Lämpimät onnittelut Blackille ja koko taustajoukolle. Special onnittelut tälle hevostytölle.
VastaaPoistaKiitokset ja hyvää syksyä! :)
VastaaPoista