Black Ice Boost

Hip hei, se on kuulkaa kesä täällä! Ja ilmalämpöpumpun suloisessa viilentävässä hurinassa sisällä melkeestä just hyvä, kun ulkona on varjossa +30 astetta. Aavistuksen tukalaa ihmisille ja elukoille, vaan onneksi pieni kesätuuli hellii ja hätistelee itikoita, eikä tiedä millaisiksi tuuliksi vielä heltyvät, kun tälle sunnuntaille on ukkospuuskiakin lupailtu. Pari sanaa Bläksästä pienen hiljaiselon jälkeen. Tai no, Bläksällä ei ole ollut hiljaiseloa, mutta blogin kirjoittaja on onnistunut itsensä työllistämään kaiken maailman muissa puuhissa sen verran, että on tämä vaiheeksi toviksi jäänyt. Huhtikuulta taisi olla edellinen kirjuustelu makoisan, oi niin makoisan Vermon voiton jälkeen, jota sain olla katsomassa paikan päällä. Omistajan paha karma siis kääntyi ainakin hetkeksi, eikä siitä näyttänyt jäävän epäsuotuisia viboja päälle, sillä Bläksän hämmästyttävä tasalaatu jatkui sen jälkeenkin: 26.4. Turussa kuitenkin ihan positiivinen 5. sija: Bläksä avasi radalta 4 keulaan ja kierrok...

Turussa 31.3. Bläksä jatkoi poikkeuksellisen tasalaatuista kauttaan ja oli kolmannen kerran peräkkäin kolmas, oikein hyvä kolmas, ja omistajat ja taustajoukot olivat oikein, oikein tyytyväisiä. Valmentaja naureskeli, että Bläksän uusi tasalaatu on tarttunut koko talliin, siihen malliin kolmos- ja nelossijoja pukkaa. Eikä sillä varsin kovasti paljon kivampi se niin, kuin ne tasalaatuiset 7-10. Positiivisen vireen kannustamina ilmoitettiinpa sitten Vermoon 10.4. keskiviikolle enintään 24 000 tienanneiden ryhmään. Sarja sattuvasti vielä jaettiin ja päästiin yrittämään kolmanteen lähtöön lähtöradalta kolme. Tieni vei samoihin aikoin työmatkan merkeissä Helsinkiin, enkä omistajan huonosta karmasta huolimatta pystynyt olemaan pois Vermosta. Jospa edes mitaleille. Vermo vihjaili Bläksää kakkossuosikiksi Edward Sisun jälkeen, vaan taakse jäi Eetvartit ja isoveljet, sillä Jukka ja Bläksä viihtyivät keulasta maaliin asti, eikä 11,0 lopetuksessa kellään ollut sanomista. Voitto tuli ...

Ei Poriin tai Kouvolaan, vaan toistamiseen Vermoon toistamaan itseään. Kyllä käy totosijakin meille ihan voitosta tämän hevosen kanssa. 😄 Yhä edelleen on. Sattuva sarja löytyi siis Vermosta enintään 22 000 euroa tienanneiden ryhmästä. Mieltämme masensi hieman lähtöpaikaksi arvottu 12, mutta Sanna on moneen otteeseen lohduttanut ennenkin - se on Bläksälle parempi kuin 6-8, vaikka siinä vähän toisten armoilla ollaankin. Aavistuksen olimme mietteissämme myös edellisen starin jälkimainingeista. Siinä oli kuitenkin hevonen joutunut pikkaisen tiukemmalle - mikä toki hyvä on välissä ja voi hyvinkin viedä eteenpäin myös huumorihevosia - mutta pari päivää oli ruokahalu ollut huonommalla. Startin jälkeen, näiden starttien välissä hevonen oli ollut myös pikkaisen helpommalla kotona.  Aikataulut ja suunnitelmat osuivat yksiin tällä kertaa kuskia pohdittaessa ja Torvisjukka teki paluun Bläksän rattaille.   Bläksä sai hyvän juoksun sisäradalla ja tiedä, mitä olisi käynyt, jos tila...

Kuten Vermon juoksuselostuksissa kerrottiin Bläksän Magic Mondayn suorituksesta 11.3. maanantailta. Tai oikeastaan siellä sanottiin "kelpo kolmas", mut niin se vaan pohjoiskarjalaiseen malliin taipuu kivemmin näin. Kelepo kolmas on silloin, kun menee täyden matkan 14,6a kympin avauksen jälkeen ja vielä 11,5 loppua (jep, se Bläksä, joka joskus viimeisessä kaarteessa tuumaa, että ei nyt välttämättä jaksa enempää, morjens ). Oikein kelvollinen suoritus se on silloin, kun Antti Teivainen kehuu hienoksi hevoseksi ekaa kertaa ruunan rattailla. Kelepo nelejäs Bläksä oli tätä ennen Teivon maililla 26.2., jossa kommenteissaan hieman maltillisempi, mutta kuitenkin myönteinen Jarmo Saarela kuskasi hevosen neljänneksi. Lähtöpaikka siellä hieman ulkoa ja maili talvikeliin 13,4 vain sadasosan ennätyksestään jääneenä - siis puhutaanko samasta hevosesta? Ja hei mitä - Oikein Hieno Hevonen? Piti ihan tarkistaa, millaisilla paateilla A. Teivainen on viime aikoina päässyt päästää. Tweet t...

Ilmastonmuutos. Perhoset. Iltakaurat. Viime kesä. Taivas tietää, mitä Bläksän mielessä liikkui Porin startin takasuoralla. Makea vesi oli suussa kotikatsomossa ja kuski luuli istuvansa voittajan kyydissä parhaalla paikalla toinen ulkoa. Kaikki hyvin siihen asti, kunnes käännetään oikeasta ohjasta. Jep, siinä kohden just, mistä normaalisti alkaa voittava loppukiri nollanollaa . Meijän suosikki oli Magic Monday -lähdössään kerrassaan niin maaginen, että löi kyllä kaikki ällikällä. Eikä sillä tavalla kuin toivoi. Pori kertoo juoksuselostuksissaan startista näin :  Viim. 500 m 15,6. BLACK ICE BOOST: Yritti hyökätä 2. ulkoa 600 jäljellä, mutta lannistui kärjen tuntumasta jo 400 jäljellä. Vaikka me ihmiset miten koetetaan spekuloida lähtöä, ei löydetä syytä, miksi Bläksä lannistui tai oikeastaan ei edes yrittänyt. Viimeistelytkin menivät kuitenkin hyvin, ei mitään hälyttävää, vaikka onhan se joskus ollut pörhäkämpikin. Bläksän päivät nyt on kuitenkin aina vähän bläksäriippuvaisia. ...

Tapahtuipa kerran aivan tavallisena talvisena tammikuun päivänä Ypäjällä (ja vähän Turussakin)... eli tämä on kertomus Black Ice Boostin kilpailupäivään valmistautumisesta. Meijän Bläksän ja valmennustiimin normipäivästä kerromme siltä osin kuin se varjellut yrityssalaisuudet huomioiden on mahdollista. Ymmärtänette - ei etulyöntiasemaa kilpakumppaneille. :) Ennen varsinaiseen kilpailupäivään keskittymistä kerrottakoon, että valmistautuminen perjantain starttiin alkoi jo tiistaina, jolloin Bläksä sai hieronnan hovihierojaltaan Veijolta. Veijo on vuosien aikana oppinut tuntemaan Bläksän läpikotaisin, ruunan heikkoudet ja vahvuudet, hoidettavat paikat ja sulokkaan urheilijanuoren pikkujumit avautuvat Veijon taitavissa ja kokeneissa käsissä (olen itse nähnyt). Veijo tuntee Bläksän päivän vireen ja on aina jaksanut kehua hevosen hienoa kuntoa ja ulkomuotoa (vaikkakin hän on hieman notko, myös hovihierojan mielestä). Varsinainen viimeistelyvalmennus tapahtui keskiviikkona Ypäjän radalla, p...

Voittoa. Ja pistettä. Se oli ystävät kuulkaa Turku tänään ja Metsämäen baanalla 7. lähtö. Meijän Bläksän lähtö. Ei ensin kai meinattu ajaa, mutta no - siinä äärellään ja sattuva sarja, ja taivaankannen kappaleet paikoillaan, kun lähtöradaksi arvottiin yhdeksän. Tätä aiemmin kuusi kertaa ysi lähtöradalta, suosikiltamme, ja niistä kolme voittoa, kaksi nelosta ja semmonen pikkanen kauneusvirhekahdeksas. Ysi sopii meille, mailillakin.  Luotto oli siis kova jo ennen lähtöä niin valmennus- kuin omistustiimissäkin. Ja kerrankin - kerrankin - hommat menee niinku siellä Strömsössä. Ketkä meijän matkassa mukana ovat olleet pidempään, tietävät, ettei välillä olla oltu siellä päinkään, ei samalla suunnallakaan. Siispä nyt me olimme ja olemme kovasti paljon iloisia omanelämänsäakuankan ja Feeniks-lintusemme onnistumisesta - kerrankin tuhkasta timanttia.   Bläksän uran 48. startti toi tänään uran 10. voiton . TotoTV:stä lähikuvaa kotisohvalta. Tai oikeastaan lattialta. Kotona ravi...

Nyt se on käännetty! Nimittäin Mettänpeikon paha karma, kun erehtyy katsomaan hevosensa juoksua paikan päältä. Monien sattumuksien kautta päädyin sittenkin Vermoon keskiviikoksi - silläkin uhalla, ettei ole ihan aina mennyt putkeen, kun olen paikalla ollut. Kohtaloa uskaltaa aina vähän uhmata, kun luvassa on aina kuitenkin naurua ja aavistuksen mustasävytteistä huumoria loistavalla porukalla. Jos jotain tulee siihen päälle, se on kaikki vaan plussaa, niinpä Vermon kakkosta juhlittiin kuin voittoa pelienkin vähän osuessa. Kakkossija on meille kuin kultajuhla. Mettänpeikko ja hevosensa lähettävät terveisiä kaikille kimppaomistajille ja faneille! Tallin ravi-illan aloitti Bläksän lailla sulostuttava ja keveä (l. melekosen iso) Hemppa, joka reippaili teräsmiesliigassa komeasti rahoille. Siinä vaiheessa Bläksä pojotti karsinan ovella ja seuraili Vermon tapahtumia. Kaveria kun koitti houkutella valjastukseen, näytti ruuna aidosti järkyttyneeltä, että hänenkin tarvitsee vielä juosta ...

Hevonen. Ja valmentajakin, kun koko tallin statistiikkaa katsoo. Vaan tasalaatua se on tämäkin ja huomattavasti kivempi kuin se kymppikerho, missä Bläksä majaili vielä jokin aika sitten kaikenmaailmantuurista johtuen. Ja kuinkas meillä sitten Vermossa 2.1.2019 meni uuden vuoden ensimmäisessä kilpailussa uuden kuskin kanssa? No ihan hyvin. Nokkelimmat päättelivät otsikosta jo sijoituksenkin. Kuski oli opiskellut Black Ice Boostin aakkosia etukäteen (eikä ole helppo kirja se) ja positiivisin, joskin maltillisin, odotuksin lähdimme matkaan. Jukka otti alun varovaisesti, eikä lähtöauton takana ehditty joutavia odottelemaan ja siitä sitten vauhdilla matkaan juoksun edistyessä sisäradalla neljäntenä . Kattelin telkusta ajoittain hieman huolestuneena, että onko virtaviivaisen hevosemme ravi ajoittain vähemmän virtaviivaista, mutta jälkeenpäin kuultuna rata oli kuulemma pinnaltaan melko kova. Iso hevonen, matalat kaviot ja kova rata - tiedätte kuvion. Lopussa uudet tuttavuudet olivat jo se...