Treenikausi 2013 korkattu
Täytyy sanoa, että on meillä vaan maailman parhaat valmentajat! Tänään, kun iltapäivä uhkasi jo hämärtyä iltaan Vastuuvalmentaja ja Oppisopimusvalmentaja odottelivat meikeläistä, että pääsen Blackin ohjiin. Sanoin toki miehille, että miulle on aivan yhtä suuri ilo hevosen paijauspuolella tai vaikka pellon reunalla treeniä katselemassa, mutta niin vain pihalla minua odotteli kaksi hevosmiestä ja tarhassa valmennusta vailla oleva hevonen.
Työelämä siis onneksi joustaa sen verran, että näin pimeään talviaikaan voi toisinaan ottaa varaslähdön ja ehtii vielä ajamaan hevosen ilman, että täytyy pelkkien tähtien avulla suunnistaa. Tallin kaksi muuta hevosta olivat jo oman treeninsä saaneet ja Black vaikuttikin hieman uniselta, kun kutsuin sitä tarhasta. Taisi poika jo miettiä, että kyllä normaalisti tähän aikaan iltapäivästä aletaan huudella talliin, eikä enää mihinkään töihin.
Black käveli omaan kilttiin tyyliinsä kärryjen edessä, vaan taisi ajatukset olla toisinaan jo iltakauroissa tai sitten ori kaipaili treenikaveriaan. Kaksin aina kaunihimpi! Vastuuvalmentaja suoritti peltoradan huoltotoimia traktorin ohjaamossa ja minä ohjastin Blackin pellon vierellä kulkevalle metsätielle. Oppisopimusvalmentaja jäi ottamaan väliaikoja. ;)
Hieman haaveilevasta olotilastaan huolimatta Black toimi kärryjen edessä mainiosti. Treenilenkkiä kertyi reilu nelisen kilometriä ja alku- ja loppuverryttelyn väliin mahtui muutama erivauhtinen ja -pituinen juoksupätkä. Käännökset paluusuuntaan kapeahkolla tiellä sujuivat kerrassaan hienosti sekä oikean että vasemman kautta ja vauhdin lisäykset ja hiljennyksetkin lähes ajatuksenvoimalla. Olen usein sanonut Blackille hölkkään lähtiessä, että "No niin poikaseni, mennäänhän vielä!" ennen kuin maiskautan vauhtia, niin kuinkas ollakaan viimeisellä kerralla Black lähti juoksuun jo ihan näillä sanoilla. Paljon kuulee puhetta hankalista omistajista, jotka tuppaavat liikaa neuvomaan lainakuskia ennen starttia... Katsoisivatkohan pitkillä, jos neuvoisin, että "Näin sanomalla Blackin saa juoksemaan..." :)
Joka tapauksessa kivaa oli. Talliin palatessa Black höyrysi pimenevään iltaan ja sai ansaitsemansa melassiherkun ja parit porkkanat. Valmennusvuosi 2013 siis virallisesti aloitettu! Treenilenkkiin käytettyä aikaa ja matkaa pohtiessamme näin sitten sellaisen päiväunen, että matkapuhelimen Sports Tracker -sovellushan palvelisi tätäkin tarkoitusta. Rehellisyyden nimissä täytyy myöntää, että hiljaiseloa on Sports Trackerini viettänyt juoksulenkkien jäädessä vähiin, joten valjastetaanpa sekin hyötykäyttöön ensi kerraksi (jos muistan). Näin saadaan sitten ihan virallista dataa treenistä, vaikka pidetäänkin hyvä fiilis ja hyväntuulinen heppa edelleenkin tärkeimpinä mittareina.
J.k. Finn-Tackin puku tuli myös sisäänajettua. Toimii. Tuli välineurheilijalle ihan ammattimainen olo. :)
Työelämä siis onneksi joustaa sen verran, että näin pimeään talviaikaan voi toisinaan ottaa varaslähdön ja ehtii vielä ajamaan hevosen ilman, että täytyy pelkkien tähtien avulla suunnistaa. Tallin kaksi muuta hevosta olivat jo oman treeninsä saaneet ja Black vaikuttikin hieman uniselta, kun kutsuin sitä tarhasta. Taisi poika jo miettiä, että kyllä normaalisti tähän aikaan iltapäivästä aletaan huudella talliin, eikä enää mihinkään töihin.
Black käveli omaan kilttiin tyyliinsä kärryjen edessä, vaan taisi ajatukset olla toisinaan jo iltakauroissa tai sitten ori kaipaili treenikaveriaan. Kaksin aina kaunihimpi! Vastuuvalmentaja suoritti peltoradan huoltotoimia traktorin ohjaamossa ja minä ohjastin Blackin pellon vierellä kulkevalle metsätielle. Oppisopimusvalmentaja jäi ottamaan väliaikoja. ;)
Hieman haaveilevasta olotilastaan huolimatta Black toimi kärryjen edessä mainiosti. Treenilenkkiä kertyi reilu nelisen kilometriä ja alku- ja loppuverryttelyn väliin mahtui muutama erivauhtinen ja -pituinen juoksupätkä. Käännökset paluusuuntaan kapeahkolla tiellä sujuivat kerrassaan hienosti sekä oikean että vasemman kautta ja vauhdin lisäykset ja hiljennyksetkin lähes ajatuksenvoimalla. Olen usein sanonut Blackille hölkkään lähtiessä, että "No niin poikaseni, mennäänhän vielä!" ennen kuin maiskautan vauhtia, niin kuinkas ollakaan viimeisellä kerralla Black lähti juoksuun jo ihan näillä sanoilla. Paljon kuulee puhetta hankalista omistajista, jotka tuppaavat liikaa neuvomaan lainakuskia ennen starttia... Katsoisivatkohan pitkillä, jos neuvoisin, että "Näin sanomalla Blackin saa juoksemaan..." :)
Joka tapauksessa kivaa oli. Talliin palatessa Black höyrysi pimenevään iltaan ja sai ansaitsemansa melassiherkun ja parit porkkanat. Valmennusvuosi 2013 siis virallisesti aloitettu! Treenilenkkiin käytettyä aikaa ja matkaa pohtiessamme näin sitten sellaisen päiväunen, että matkapuhelimen Sports Tracker -sovellushan palvelisi tätäkin tarkoitusta. Rehellisyyden nimissä täytyy myöntää, että hiljaiseloa on Sports Trackerini viettänyt juoksulenkkien jäädessä vähiin, joten valjastetaanpa sekin hyötykäyttöön ensi kerraksi (jos muistan). Näin saadaan sitten ihan virallista dataa treenistä, vaikka pidetäänkin hyvä fiilis ja hyväntuulinen heppa edelleenkin tärkeimpinä mittareina.
J.k. Finn-Tackin puku tuli myös sisäänajettua. Toimii. Tuli välineurheilijalle ihan ammattimainen olo. :)
Kommentit
Lähetä kommentti
Terveisesi, kysymyksesi tai kommenttisi Bläksälle ja taustajoukoille